Alsacen matkamme vaiheita ollaan täällä blogin puolella seurattu jo Kientzheimissä, Haut Kœnigsburgissa ja hotelli Schwendissä; tänään on aika pistäytyä Kientzheimin hieman isommassa naapurikaupungissa, Colmarissa.
Jo 800-luvulla perustettu kaupunki on nykyään Haut-Rhinin departermentin hallintokaupunki. Asukkaita on nykyään vajaa 70.000 itse kaupungissa, laajemmalla Colmarin kaupunkialueella reilut 120.000. Aikojen saatossa kaupunki on – kuten Alsace yleensäkin – kuulunut milloin Ranskalle, milloin Saksalle. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana ruotsalaiset valloittivat kaupungin vuonna 1632 ja pitivät sen hallussaan kahden vuoden ajan.
Nykyään matkailijat tulevat Colmariin ihastelemaan melko yhdenmukaista keskustaa, jossa perinteisiä alsace-tyylisiä ristikkorakennuksia eri aikakausilta on säilynyt runsaasti. Etenkin Lauch-joen pineien kanavien varrelle rakennetut kalastajien ja värjäreiden talot ovat kuuluisia, alue tunnetaan myös nimellä Petit Venice. Muita tunnettuja ja näkemisen arvoisia rakennuksia keskustassa ovat 1400-luvulta peräisin oleva Koifhuis (myös tunnettu nimellä Ancienne Douanne; useat rakennukset ovat täällä tunnettuja niin alsacelaisella kuin ranskakieliselläkin nimellä) ja 1500-luvulta peräisin oleva Maison Pfister. Taiteen ystäville tiedoksi, että kaupungissa on kaksi mainitsemisen arvoista taidemuseota: Musée Unterlinden sekä Musée Bartholdi.
Autoilijalle Colmarin keskusta on haastava, sillä kapeita, yksisuuntaisia katuja on paljon ja ydinkeskusta ei ole ruutukaavaan rakennettu. Suosittelenkin siksi auton jättämistä johonkin ydinkeskustan laidalla olevaan parkkitaloon (esim. Cmap de Mars-aukion alla oleva parkkitalo on melko helposti lähestyttävä eri suunnista ja lähellä keskustan kävelykatuja).
Colmarista matka jatkui iltapäiväretkellä etelän suuntaan – minne, sen kerron seuraavassa Alsace-aiheisessa postauksessa.
2 kommenttia
Alsace; Elsace, ~Elsas, mielenkiintoisen näköinen seutu Reinin länsi puolella.
Ymmärtääköhän ne siellä saksaa, historiallisista syistä- vai-pitäisköhän opetella ranskaa heidän takiaan?
Rakkaalla lapsella monta nimeä.
Pitkälti Alsacessa puhutaan (tai ainakin ymmärretään) molempia, jommallakummalla pärjää siellä mielestäni hyvin.