Tänään esittelen sarjassa ”Herkkukeitaita maailmalla” kahvilalöydön, jota en ole itse testannut. Tämä kahvilaketju ei muuten löydy naapurimaastamme Ruotsista, vaan yllätys-yllätys: New Yorkista. Useinhan New Yorkista sanotaan, että kaupunki on kaikkien maailman kulttuurien sulatusuuni josta löytyy kaikkea mitä löydettävissä on. Pohjoismainen ruokakulttuuri on kaupungissa herättänyt mielenkiintoa jo useamman vuoden; siitä esimerkkeinä mm. suomalainen New Yorkissa ruisleipää leipova leipomo sekä ruotsalainen keittiömestari Marcus Samuelsson, joka nykyään toimii myös pohjoismaisen Choice-hotelliketjun mannekiinina. Niinpä ei ole kovinkaan ihmeellistä, että kaupungista löytyy myös ruotsalainen kahvila, FIKA .
Lars Åkerlund unelmoi siitä, että hän opettaisi newyorkilaisille ruotsalaisen fika-kulttuurin, jossa kahvittelukulttuuriin liittyy rento hengähdystauko johon löytyy aina stressinkin keskellä kahvikupillisen verran aikaa. Ja olihan taustalle sekin, että Åkerlundin mielestä New Yorkissa ei saanut kunnon kahvia. Melko tavallinen tarina, kun omasta erikoisalueestaan innostunut keittiöihminen päättää toteuttaa unelmaansa ja kokeilla kotimaan makuelämysten kantavuutta kaukana kotimaasta.
Vastoinkäymisiäkin on matkan varrella ollut, ja koko yritys oli kaatua Sandy-myrskyyn kun neljä silloisesta viidestä kahvilasta jouduttiin sulkemaan tuhojen takia. Sitkeä yrittäminen ja peräänantamattomuus kannatti kuitenkin, sillä nyt, kahdeksan vuotta ensimmäisen Fika-kahvilan perustamisesta, kahvilaketju on New Yorkin nopeiten kasvava ja tulevaisuus näyttää valoisalta: Fika-kahvilaketju on tällä hetkellä New Yorkin nopeiten kasvava kahvilaketju (melkoinen saavutus Starbucksin kotimarkkinoilla!), yhteensä sillä on jo 10 kahvilaa eri puolilla kaupunkia.
FIKA -ruotsalainen kahvilaketju New Yorkissa. Kuva: Fikanyc.com
Fika nojaa ruotsalaisen kahvin lisäksi valikoimissaan vahvasti ruotsalaiseen kahvileipäperinteeseen. Myös suolaista, ruotsalaista tarjontaa löytyy ja kahvila on laajentanut myös catering-toimintaan. Puhtaat raaka-aineet ja skandinaaviset maut ovat keskiössä.
Itsellä tämä ”melkein kuin kotona”-vaihtoehto päätyy ehdottomasti omalle ”seuravaalla kerralla” listalleni New Yorkin kohdalla (rehellisesti sanottuna en ole itse koskaan ymmärtänyt Starbucksin ympärille syntynyttä hypeä). Tässä kohtaa on ehkä tarkennuksen sananen paikallaan: Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ulkomailla pitää testata paikallista; yhtä mielenkiintoista on kuitenkin myös testata paikallista tulkintaa ruoasta ja juomasta (vaikkakin tässä tapauksessa kyse on ruotsalaisen tulkinnasta ruotsalaisesta kahvikulttuurista, joskin muokattuna amerikkalaiseen ympäristöön).
Onko joku teistä käynyt New Yorkissa fikalla Fikassa (missä kahvilassa) ja oliko paikka hyvä?
