Harva Oslossa kävijä joka tekee kaupunkikiertoajelun voi välttyä käymästä Frogerin puistossa tutustumassa Vigelandin patsaisiin. Hyvä niin, sillä puisto on kerrassaan upea enkä usko että lukemattomat, ilmeikkäät patsaat voivat olla tekemättä vaikutuksen kehenkään. Onhan tämä myös maailman suurin, saman taiteilijan luoma patsaspuisto.
Tehdään nyt myös heti aluksi selväksi, että puiston virallinen nimi on Frognerin puisto, josta Vigelandin patsaat täyttävät vain osan, jonka virallinen nimi on Vigelandsanlegget. Käytännössä useimmat – minä mukaanlukien – kutsuvat puistoa kuitenkin (virheellisesti) Vigelandin puistoksi. Frognerin puisto on oslolaisten keskudessa suosittu, ja laajojen nurmialueiden lisäksi sieltä löytyy niin maauimala kuin tenniskenttä sekä stadion.
Nimensä puisto on saanut siitä, että se on perustettu Frognerin kartanon maille barokkityylisenä 1750-luvulla, joskin tyyli on muuttunut vuosien varrella, Frognerin puisto on Oslon suurin puisto, pinta-alaa sillä on peräti 45 hehtaaria.
Itse olen käynyt puistossa ensimmäisen kerran 1980-luvulla, ja puisto josta olin lulenut ala-asteen maantiedon kirjasta teki heti minuun suuren vaikutuksen. Tämän jälkeen olen palannut puistoon monta kertaa etenkin 1990-luvulla ja viimeksi viime syksyn Oslon kaupunkilomalla. Vaikka ensimmäisestä käynnistä on jo aikaa yksi asia ei ole muuttunut: Vigelandin patsaat kuvaavat edelleen ihmiselämää kehdosta hautaan yhtä vaikuttavasti.
Gustav Vigeland – ilmeikkyyden mestari
Adolf Gustav Thorsen (1869-1943) syntyi nelilapsiseen käsityöläisperheeseen Norjan etelärannikolla. Nuorena poikana Gustav lähetettiin Osloon opiskelemaan puunveistoa, mutta perheen isän kuoltua äkillisesti Gustavin ollessa 17-vuotias hänet kutsuttiin kotiin auttamaan perhettä. Parin vuoden päästä Gustav muutti jälleen takaisin Osloon opiskellakseen kuvanveistäjäksi. TaiteilijanimensäVigeland Gustav otti parikymppisenä; nimi juontaa juurensa paikkakunnasta, jossa hänen isovanhempansa tila sijaitsi.
1800-luvun loppuvuosina Vigeland kiersi, kuten siihen aikaan taiteilijoilla oli tapana, useamman vuoden Euroopan metropoleja. Palattuaan Osloon jo tunnustusta saaneelle Vigelandille osoitettiin kaupungin puolelta ateljeetila. Vuonna 1921 talo, jossa Vigelandin ateljee sijaitsi määrättiin kuitenkin purettavaksi uuden kirjaston tieltä ja pitkään jatkuneen kiistan jälkeen Vigeland sai taivuteltua kaupungin antamaan hänelle asunnon ja työtilat Frognerin kaupunginosasta. Vastineeksi Vigeland lupasi lahjoittaa kaikki tulevat työnsä kaupungille. Tiesitkö muuten, että myös Nobelin rauhanpalkinnon mitali on Gustav Vigelandin suunnittelema?
Gustav Vigelandin syntymän 150-vuotisjuhlia vietetään tänä vuonna, ja Vigeland-museo esittelee tähän liittyen juhlanäyttelyn 12.4-15.9.2019.
Vigelandsanlegget – elämän kaari viidessä luvussa
Vigelandsanlegget on Frognerin puistossa sijaitseva mykistävän hieno, Gustav Vigelandin luoma patsaspuisto tai ehkä oikeammin kokonaistaideteos.
Vuonna 1924 Vigeland sai luvan toteuttaa jo 1906 Stortingetin edustalle hahmottelemansa ison suihkulähteen Frognerin puistoon, ja tästä alkoi työ jota Gustav Vigeland jatkoi kuolemaansa asti vuonna 1943.
Vigelandsanlegget-patsaspuisto kattaa 32 hehtaarin alueen ja levittäytyy viiteen osaan 850 metriä pitkän ”akselin” varrelle. Yhteensä veistoksia, joiden materiaalina on graniitti tai pronssi on yli 200, lisäksi puistossa on runsaasti taidokkaita takorautateoksia sekä upeat kukkaistutukset.
Vuosittain puistoa käy ihailemassa yli miljoona kävijää, luku joka tekee puistosta Norjan suosituimman käyntikohteen. Koska alue on kuitenkin laaja, puistossa ei kuitenkaan vilkkaanakaan päivän synny ahdistavan ruuhkaista tunnelmaa.
1. Pääportti
Puiston pääsisäänkäynti Kirkeveieniltä koostuu yhteensä 7 portista, jossa graniitti ja takorauta yhdistyvät kauniiksi kokonaisuudeksi.
II.Silta
Noin 100 metriä pitkä graniittisilta vie kävijän eteenpäin puistossa. Siltaa reunustaa yhteensä 58 pronssipatsasta – pikkulapsia, nuoria, pariskuntia.
Vihainen pikkupoika (”Sinnataggen”) on yksi Vigelandin tunnetuimmista ja rakastetuimmista patsaista. Asenne näkyy!
III. Suihkulähde
Toinen puiston katseenvangitsijoista on pronssinen suihkulähde, jonka isoa vatia kannattelee kuusi jättiläistä. Suihkulähdettä reunustaa 20 puunmuotoista patsasta, joissa kuvataan elämän kiertokulkua.
Lopullisesti suihkulähde valmistui vasta Gustav Vigelandin kuoleman jälkeen vuonna 1947.
Pääportilta tultaessa kävijä ohittaa ennen suihkulähdettä upean ruusutarhan.
IV. Monoliitti
Puiston korkeimmassa kohdassa sijaitsee puiston ehdottomasti vaikuttavin osa, 17 metriä korkea, graniitista veistetty Monoliitti. Nimi on viittaus siihen, että patsas on veistetty yhdestä ainoasta kappaleesta. Veistos koostuu 121 hahmosta ja sitä ympäröi 36 patsaan ryhmä, jossa edetään myötäpäivään kierrettäessa lapsuudesta vanhuuteen.
Lapsetkin rakastavat Vigelandin patsaita – ja etenkin niiden päällä kiipeämistä.
Patsaiden sileä pinta houkuttelee koskettamaan – ja tässä taidegalleriassa se on täysin sallittua.
Etenkin tämä monoliitin vieressä oleva patsas, jossa mies pitää kuolevaa vaimoaan sylissä kosketti syvästi – täynnä rakkautta, välittämistä ja lämpöä.
V. Elämän pyörä
Patsaspuiston viides ja viimeinen, hieman erillään oleva teos kuvastaa elämän katoavaisuuden ja ikuisuuden välistä suhdetta. Teos valmistui vasta Vigelandin kuoleman jälkeen, vuonna 1949.
Vigelandin patsaat kuvaavat mielestäni huikean hienosti koko elämän kaaren: Syntymän ihmeen, lapsuuden ja nuoruuden toiveikkuuden sekä vanhemmuuden iloineen ja murheineen. Patsaissa voi nähdä ikääntymisen ja haurastumisen välillä käsittämättömänkin realistisesti kuvattuna. En voi kuin ihailla, miten eläviltä kivipatsaat näyttävät ja miten tarkasti ja realistisesti kaikki yksityiskohdat kasvonpiirteitä ja pienimpiä ryppyjä myöten on kuvattu. Toistuva teema puistossa on myös ihmisten välinen suhde.
Vigelandin teokset kuvaavat ihmiselämää kehdosta hautaan. Puistossa on vahvasti läsnä sekä elämä että kuolema, mutta kuitenkin niin että puisto ei ole mitenkään synkkä – päinvastoin. Kaunis puisto istutuksineen muistuttaa siitä, että elämä jatkuu meidänkin jälkeen.
Frognerin puisto on avoinna ympäri vuoden, ympäri vuorokauden. Puistoon on vapaa pääsy.
Oletko sinä käynyt Frognerin puistossa katsomassa Vigelandin veistoksia?
