Monet teistä ovat varmaankin nähneet Schindlerin lista-nimisen elokuvan? Niin mekin, joten päätimme aloittaa Krakovan kaupunkilomamme vierailulla listan alkulähteillä, Schindlerin tehtaalla. Myönnettäköön, ettei voi olla varma siitä, naputtiko Oskar listansa juuri täällä, mutta sallittakoon pieni oletus…
Krakovassa tuntuu, että kaikki nivoutuu tavalla tai toisella toisen maailmansodan historiaan ja juutalaisväestön kohtaloon, joten ajattelimme että Krakova avautuisi paremmin jos aloittaisi kaupunkiin tutustumisen Schindler-museosta. Ei ihan väärin ajateltu, sillä museossa vuodesta 2010 asti ollut pysyvä näyttely Krakovan historiasta miehitysaikana 1939-1945 taustoittaa erinomaisesti elämää Krakovassa toisen maailmansodan aikana, etenkin juutalaisväestön näkökulmasta. Schindlerin tehtaan historiaa ei niinkään laajasti esitellä museossa, joten pelkästään sitä varten museoon suuntaava joutuu pettymään, tosin tehtaan historia nivoutuu erottamattomasti miehitysajan historiaan.
Museossa edetään kronologisessa järjestyksessä alkaen vuoden 1939 miehityksestä. Kuvin, videoin, esinein ja instalaatioin esitellään laajasti elämää miehitysaikaisessa Krakovassa. Museokierroksen aikana saa hyvän käsityksen sodan eskaloitumisesta ja siitä, miten juutalaisväestön jokapäiväinen elämä kaupungissa kävi vuosi vuodelta yhä vaikeammaksi. Huoneita/alueita museossa on kaikenkaikkiaan kolmisenkymmentä, mikä muodostuu vierailun loppua kohden jo pieneksi ongelmaksi, sillä parin tunnin jälkeen ei enää pysty omaksumaan uutta. Meillä loppuaika taisi jäädä inan alle kolmen tunnin, mutta toki museon voi kävellä nopeamminkin läpi (jos suhteellisen ahtaalla reitillä pääsee etenemään nopeammin).
Schindler-museon taidokkaasti toteutetut miljööt ovat todentuntuisia ja kertovat synkkää kieltään sodan kauhuista ja juutalaisvainoista.
Eteenpäin kävellessä mieleen muistui aina välillä, että olimme tehdasrakennuksessa, jolla oli ollut oikeasti monen ihmisen selviytymisen kannalta valtava merkitys – näitä miettiessä tuntee itsensä aika pieneksi. Rauha on kallisarvoinen lahja, josta saa olla kiitollinen.
Oskar Schindler
Oskar Schindler syntyi vuonna 1908 Zwittaussa, Määrissä ja aluksi hän työskenteli isänsä maatalouskoneita valmistavassa yrityksessä. Yritys ajautui kuitenkin 1930-luvun suuressa lamassa konkurssiin, jonka jälkeen Oskar toimi Brnolaisen tehtaan myyntiedustajana. Vuonna 1935 Schindler liittyi Sudeettisaksalaisten puolueeseen ja pian tämän jälkeen hän alkoi myös työskennellä Abwehrille, joka oli Saksan armeijan vakoiluorganisaatio. Oskar oli kuitenkin epäonninen ja vuonna 1938 hänet pidätettiin vakoilutoiminnasta Tsekkoslovakiassa ja Puolassa.
Saksan liitettyä Sudeetit kolmanteen valtakuntaan hänet vapautettiin ja hän muutti Krakovaan harjoittamaan liiketoimintaa. Vähitellen Schindlerin liiketoiminta kehittyi siihen, mikä myöhemmin tuli tunnetuksi Deutsche Emailwarenfabrik-tehtaana (DEF). Tehtaan toimintaa rahoitettiin osin juutalaisilta anastetulla omaisuudella ja tuotanto meni suurimmaksi osaksi Saksan armeijalle (tähän tehtaan menestys myös perustui). Myyntiä tehtiin myös mustan pörssin markkinoilla, ja Schindler pidätettiin tästä useamman kerran mutta pääsi aina suhteillaan nazi-puolueen johtoon vapaaksi.
Schindlerin tehtaassa juutalaisten osuus työväestä kasvoi vähitellen; aluksi taustalla olivat puhtaasti taloudelliset syyt, mutta vähitellen myös humanitaariset seikat tulivat mukaan kuvaan ja tehtaasta tuli usealle sadalle Krakovan juutalaiselle pelastus. Vuonna 1944 rintaman lähestyessä Krakovaa Schindler evakuoi tehtaan ja sen työntekijät Brünnlitziin, Määrin puolella, jossa toiminta jatkui aina Puna-armeijan saapumiseen asti, toukokuuhun 1945.
Sodan jälkeen Schindler asettui Argentiinaan, mutta ei menestynyt siellä farmarina ja päätti siksi palata sieltä Saksaan, johon hän asettui pysyvästi. Schindler kuoli Hildesheimissa, Saksassa vuonna 1974, mutta suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi vasta Steven Spielbergin seitsemällä Oscarilla palkitun ”Schindlerin lista” -elokuvan myötä.
Hyvä tietää Schindler-museosta
- museo ei niinkään esittele tehtaan historiaa kuin Krakovan miehitysajan historiaa.
- museon Ympäristön rakannustöiden takia museoon ei pääse ihan suoraa reittiä; mekin jouduimme kiertämään melkoisen lenkin matkalla museoon, ja välillä usko siihen että museo löytyisi melkein loppui. Tällä hetkellä suorin reitti keskustasta päin tultaessa on heti sillan vierestä kulkevan Zablocie-kadun kautta.
- museoon myydään rajoitettu määrä lippuja per päivä ; voi varata etukäteen netissä Krakovan historiallisten museoiden nettikaupasta. Viimeinen sisäänpääsy museoon on 90 min ennen sulkemisaikaa. Maanantaisin museoon on ilmainen sisäänpääsy, mutta ilmaislippujenkin määrä on rajoitettu.
- museon suositusikäraja on 14 vuotta
- Schindler-museon vieressä sijaitsee Krakovan nykytaiteen museo MOSAC (suljettu maanantaisin, kuten monet muutkin Krakovan museot). Tarjolla on myös yhdistelmälippu molempiin museoihin.
Schindlerin museo esittelee synkän luvun Euroopan historiassa, mutta käynti on terveellinen muistutus meille kaikille, että emme saa antaa historian toistaa itseään. Museo muistuttaa myös siitä, kuinka yksikin ihminen voi tehdä eron ja muuttaa monen ihmisen elämää.
