Madonna di Campiglio on suhteellisen pieni kylä, jossa vakituisia asukkaita on vain n. 750. Hiihtokauden aikana kylän asukasluku tosin moninkertaistuu, ja huippukauden aikana asukasluku kohoaa jopa 30.000’een. Varsinainen keskusta on hyvinkin kompakti ja käveltävä, keskustan ytimessä sijaitsee autoton kävelykatualue. Korkeuseroja on jonkin verran, tosin ei läheskään niin merkittäviä kuin esim. Badgasteinissa. Ja onhan näillä kahdella muuten yhteinen nimittäjäkin: Keisari Franz Josef ja keisarinna Sissi kun ovat vierailleet kummassakin kylässä!
Bongaa kuusi oikeaa. Kuva: © Matkoilla-blogi
Madonna di Campiglion kävelykatualuetta. Kuva: © Matkoilla-blogi
Madonna di Campiglion kävelykatualuetta. Kuva: © Matkoilla-blogi
Swiss Loungen tyylikäs terassi Piazza Righillä. Kuva: © Matkoilla-blogi
Madonnan tunnelma oli hyvinkin erilainen kuin muissa alppikohteissa missä olemme viimeisten kymmenen vuoden aikana vierailleet. Madonna di Campigliota leimasi hienostunut tunnelma ja ilmassa oli hieman bling-blingin tuntua, ei kuitenkaan niin pahasti ettemme olisi viihtyneet. Afterski oli huomattavasti hillitympää – perinteistä ”alppihumppaa” ja monotansseja pöydillä on täällä turha odottaa. Täällä keskitytään after ski’n aikaan tyypilliseen italialaiseen ”aperitivoon”, ts. juomien tilattaessa tuodaan usein myös muutamaa lajia pientä suolaista purtavaa – paikasta riippuen sipsejä, ilmakuivattua kinkkua, oliiveja, pähkinöitä, focacciaa… Näiden kera nautitaan esim. lasi paikalllista Ferrari-kuohuvaa tai perinteinen Aperol-Spritz, mutta toki myös vaahtohattuinen olut onnistuu, mikäli sen haluaa mieluummin. Lämpimien juomien ystävät löytävät valikoimista myös Madonnassa hehkuviinin sekä tietenkin Italiassa erilaiset erikoiskahvit sekä paikallisen erikoisuuden, Bombardino-kahvin (kahvidrinkki, joka on paikallisella munaliköörillä terästetty ja vaahtohatulla kruunattu – todellakin light…).
Me yritimme hieman vaihdella afterski-paikkoja eri päivinä, suosikiksi kuitenkin nousi selkeästi Piazza Righin varrella, vanhassa kauniissa kivirakennuksessa sijaitseva Bar Suisse. Vilkas baari täyttyi iltapäivisin iloisesta puheensorinasta, kaikenikäisistä vieraista – niin afterski-tunnelmissa kuin iltapäiväkävelyllä.
Aperitivo Swiss Lounge, Madonna di Campiglio. Kuva: © Matkoilla-blogi
Aperitivo Swiss Lounge, Madonna di Campiglio. Kuva: © Matkoilla-blogi
Varsinainen helmi oli kuitenkin Ferrari Lounge, pieni sivukäytävällä sijaitseva baari (jonka alakerrassa sijaitsee gourmet-ravintola; todennäköisesti myös erittäin hyvä). Ferrari Loungessa otimme Ferrari-lasillisten seuraksi paikallisten juustojen maistelulautasen, ja tämän lisäksi pöytään kiikutettiin myös varsinainen luxus-aperitivo ilmakuivatun kinkun, vastapaistetun patongin ja maukkaiden oliivien muodossa.
Aperitivo Ferrari Lounge, Madonna di Campiglio. Kuva: © Matkoilla-blogi
Aperitivo Ferrari Lounge, Madonna di Campiglio. Kuva: © Matkoilla-blogi
Perinteisemmän (itävaltalaistyylisen) afterski-paikan kannattajalle suosittelemme ehdottomasti ydinkeskustan kellarissa sijaitsevaa ”La Stube di Franz Josefi”a – paikka oli melkoinen vastakohta kadunvarren bling-bling -paikoille – täällä olut oli vaahtoavaa, lattiat oluella kyllästetty ja kalusteet jykeviä; hauska paikka.
Hauska, perinteisempi vaihtoehto oluen ystävien after ski’lle oli Stube di Franz Josefi-kellariravintola. Kuva: © Matkoilla-blogi
Kävimme myös kerran Majestic Lounge’ssa afterski’llä, mutta paikka ei (hieman pönöttävänä) jäänyt mieleemme erityisenä suosikkina. Myöskin keskustassa sijaitseva Piano 54 jäi kokeilematta koska tämä ei oiken koskaan afterski-aikaan näyttänyt olevan auki (mitä ilmeisestikin meno alkoi vasta siinä vaiheessa kun me jo seurustelimme hra Nukku-Matin kanssa…)
Hauskaa Madonnassa (verrattuna moneen muuhun käymäämme hiihtokohteeseen) oli, että tällä kertaa oli ihan oikeasti ski in-mahdollisuus hotelliin, Belvedere-rinteen päättyessä hotelliaukiomme, Piazza Brenta Altan toiselle laidalle. Rinne oli lisäksi erittäin hyvässä kunnossa, koska sitä laskettiin vain (kertaluontoisesti) kylään. Hotelliin lasku olikin ihan tervetullut lisä, sillä skibussit (jotka eivät siis sisälly alueen hissilippuun) kulkevat harvakseltaan.
Belvedere-rinnettä pääsi laskemaan Ariston-hotellin viereen, Piazza Brenta Altalle. Kuva: © Matkoilla-blogi
Madonna di Campiglion hintataso baareissa, ravintoloissa ja rinneravintoloissa oli verrattuna Itävallan kohteisiin huomattavasti korkeampi. Myös kylän muoti- ja urheilukaupoissa tarjonta oli huomattavasti hinnakkaampaa (tosin hintoja ei juurikaan näyteikkunoissa ollut näkyissä, ehkä syystäkin…). Varsin näyttävien muotiliikkeiden lisäksi keskustasta löytyi tietenkin myös paikallinen ”Verde&Blu”, varsinainen pienoistavaratalo, jonka kolmesta kerroksesta löytyy kaikkea mitä turisti saattaa hiihtomatkaviikkonsa aikana tarvita. Ja jos tuliaisherkkuja on hakemassa kannattaa ehdottomasti suunnata kylän varsinaiseen herkkukauppaan (muitakin toki löytyi vielä tämän lisäksi), Ballardiniin.
Ballardini-herkkukaupassa valikoima oli kattava niin marmeladeista… . Kuva: © Matkoilla-blogi
…kuin juomistakin – jokaiselle jotakin! Kuva: © Matkoilla-blogi
Ariston-hotellin nelijalkainen isäntä odotti emäntää kyläkaupan ulkopuolella. Kuva: © Matkoilla-blogi
