Välillä ihmettelen ajan kulua, ja etenkin kuinka nopeasti vuosi liittyy vuosien ketjuun. Tänään vietetään nimittäin blogisynttäreitä – vaikka juuri äskenhän ne vietettiin…
Matkoillalbogi viettää tänään 11-vuotissynttäreitään ja jo ennen teini-ikää blogi on muuttanut omilleen, ensimmäiseen omaan kotiin. Paljon on näihin vuosiin mahtunut; matkoja lähelle ja kauas, maalla ja merellä sekä kesään että talveen. Vanhan blogikodin oven ollessa sulkeutumassa, mietin jo tovin josko muutossa olisi mitään mieltä – lähtisinkö tähän muuttorumbaan? Onhan kirjoitustahti hidastunut melkoisesti alkuvuosista.
Blogimaailma on vuodesta 2012 muuttunut melkoisesti, uusia somekanavia on tullut rinnalle ja blogien tulevaisuudestakin ollaan montaa mieltä. Olisiko enää mieltä jatkaa? Onko blogin ylläpitoon järkeä käyttää niin paljon aikaa (sillä sitähän tähän harrastukseen kuluu – enemmän kuin ehkä voisi uskoakaan…)? Vai olisinko valmis laittamaan blogille viimeisen pisteen?
Muuttoa pohdittuani päätös oli (tietenkin) selvä: tottakai muuttaisin ja antaisin blogille mahdollisuuden seistä vihdoinkin omilla jaloillaan. Muuton myötä blogi saisi myös mahdollisuuden kehittyä ulkoasultaan ja rakenteeltaan juuri sellaiseksi kun halusin.
Ymmärsin myös miksi oli oikeastaan itsestään selvää, että blogi muuttaisi: blogiin on säilötty matkamuistoja yli kymmenen vuoden ajalta, enkä ollut todellakaan valmis luopumaan niistä. Olen nimittäin huomannut, että blogi on usein myös itselle hakuteos, kun haluan tarkistaa jonkin asian menneiltä matkoilta. Alunperinhän perustin Matkoillablogin juuri paikaksi tallentaa omia matkamuistoja – ihan omaksi iloksi. Ja sitä sekä vastapainoa työlle blogi tarjoaa, sillä koen kirjoittamisen ja postausten kuvittamisen rentouttavana, sen jälkeen kun olen oppinut oikeasti olemaan ottamatta stressiä päivitystahdista. Toisaalta on mukavaa, kun postausideoita ja aihioita on paljon enemmän kuin aikaa niiden tuottamiseen.
Blogia perustaessani halusin Samalla myös antaa niin matkainspiraatiota kuin -vinkkejäkin muille, asia joka tuli hieman ohessa, mutta on vuosien varrella kasvanut yhä tärkeämmäksi itselleni.
Muuton yhteydessä vanhoja sisältöjä läpikäydessäni löysin menneiltä matkoilta monta helmeä, joita en ollut niin muistanutkaan vähään aikaan. Muuton yhteydessä mielen valtasi kiitollisuus siitä, kuinka paljon matkailu on rikastuttanut omaa elämääni tavalla, johon mitkään tavarat eivät pysty.
Kiitos että olette olleet matkalla mukana – toivottavasti yhteinen matkamme jatkuu vielä monia vuosia!
Alex
1 kommentti
11-vuotta on kyllä kunnioiettava aika, onnea!
Blogi tosiaan on mainio tapa säilöä omia muistoja samalla, kun ehkä pystyy avittamaan muita. Blogi auttaa itsellä myös siinä, että tulee käytyä kuvia tarkemmin läpi, eivätkä ne jää pelkästään kiintolevyjen uumeniin.