Merikeskus Vellamo – merenkulkuhistorian aarrearkku

Merikeskus Vellamo Kotkassa on ollut omalla bucketlist’illä jo siitä asti kun se valmistui vuonna 2008, ja kesäkuun Kotka-viikonloppumme yhteydessä pääsin vihdoinkin tutustumaan museoon.

Mistäköhän johtuu, että joskus ei vaan saa aikaiseksi lähteä tutustumaan johonkin kohteeseen tai paikkaan vaikka se kiinnostaisikin. Vellamon tapauksessa se ei ainakaan ole ajasta ja matkasta kiinni – 130 kilometrin matka pääkaupunkiseudulta Kotkaan kun taittuu nykyään moottoritietä pitkin reilussa puolessatoista tunnissa.

Vuonna 2008 avattu, aallon muotoa jäljittelevä rakennus erottuu jo kaukaa eriväristen pelti- ja lasipinnoista tehdyllä julkisivullaan.

Vaikka kävijöitä on museossa vuositasolla runsaasti, se ei ole kuitenkaan vielä saavuttanut sitä suosiota, jonka museolle soisi. Normaalivuonna (2019) n. 120.000 kävijää (vertailun vuoksi esim. Turun Forum Marinumissa oli vuonna 2019 kävijöitä 180.000).

Aallon muotoisen rakennuksella on terassikatsomo, jossa toisinaan järjestetään konsertteja.

Museon sisutuksessa on käytetty pääasiallisesti tammea, mikä näkyy vahvasti heti pääsisäänkäynnin jyrkästi nousevassa  portaikossa.

Meillä kului museossa reilut 3 tuntia, eikä siinä ajassa ehtinyt millään perehtyä kaikkeen. Museo perehdyttää kävijän todella monipuolisesti merenkulkuun monestakin näkökulmasta, joista jotkut osiot kiinnostavat enemmän, toiset vähemmän. Toisaalta ehkä juju onkin juuri siinä – että uppoutuu niihin osioihin, jotka kiinnostavat eniten. Jokaiselle löytyy varmaankin jotain kiinnostavaa mikäli aihe kiinnostaa vähänkään.

Alla omat viisi suosikkiani Merikeskus Vellamossa.

1. Matkustajaliikenteen VANHEMPI HISTORIA

Itseäni ovat aina kiinnostanut matkustajaliikenne ja erityisesti ”Ruotsinlaivat” , joten ei ehkä kovinkaan ihmeellistä, että museon näissä näyttelyosioissa vierähti tovi jos toinenkin.

Matkustajaliikenteen vanhempaa historiaa esittelevä osio antaa mielenkiintoisen perspektiivin huimalle kehitykselle viimeisen sadan vuoden aikana. Niin alusten koon, palvelutarjonnan kuin myös matkustuksen demokratisoitumisen osalta: enää ei meitä matkustajia laivoilla erotella eri luokkiin.
 

Yllä oleva hytti on alkujaan sijainnut s/s Ariadnella – melko kauas ollaan tultu tästä tasosta nykyisillä Itämeren risteilijöillä (joskin entisaikojen laivoilla oli tyylikkäämmät, varustamon logolla koristellut viltit).
Sittemmin meidän sukupolven suomalaisille Ariadne-nimi on tullut tutuksi tukholmalaisen hotellin nimenä.

Alla olevassa kuvassa on upea, useamman metrin pituinen malli Effoan matkustajahöyrylaiva s/s Arcturuksesta, joka liikennöi mm. Turku – Tukholma -linjalla sotien jälkeen. Nykyristeilijöihin verrattuna kansitilaa oli suhteessa sisätiloihin melko runsaanlaisesti, mutta niin taisi olla myös kansimatkustajia…

Matkustajaliikenteen osiossa kannattaa pysähtyä myös katsomaan näytöillä pyöriviä dokumenttielokuvia eri aikakausilta. Joidenkin kohdalla ei voi kun ihmetellä, miten uskomattoman paljon maailma on muuttunut parissakymmenessä vuodessa.

2. Finnjet

Sinänsähän Finnjet rupeaa jo kohta kuulumaan osaksi tuota edellistä kohtaa, mutta haluan nostaa aluksen erityisesti esille.

Katossa roikkuva sulavalinjainen, puinen runkomalli GTS Finnjetistä on valmistettu Hollannissa kun aikoinaan suunniteltiin Finnjetin pidennystä. 212 metriä pitkää alusta ei kuitenkaan koskaan pidennetty.

Edelleen ei voi kun ihmetellä ja surra sitä, että tämä Itämeren kiitäjä päätyi Alangin rannoille romutettavaksi. Alus oli – ja on edelleenkin – legenda, johon liittyi niin paljon tarinoita ja muistoja; Finnjetin olisi ehdottomasti kuulunut olla kiinnitettynä laituriin Vellamon edessä. Monet muistot ja tarinat Finnjetistä elävät kuitenkin edelleen tämän legendaarisen Itämeren kiitäjän ympärillä.

Onneksi Vellamoon saatiin kuitenkin pelastettua Finnjetin B2-hytti, jonka beigen-oranssinsävyinen kylpyhuone on varmaankin yksi kuvatuimmista näyttelyn osista.

Toinen Finnjetiltä pelastettu yksityiskohta on Kimmo Kaivannon upea taulukokonaisuus, joka on alunperin ollut ripustettuna Finnjetin pääportaikkoon. Silloin teoksesta tosin ei nähnyt portaikossa kun osan kerrallaan. Teos on nyt saanut Vellamossa arvoisensa paikan.

3. Matkustajaliikenteen nykyaika

Nykyajan Itämeren laivoihin meillä kaikilla lienee jonkinlainen omakohtainen yhteys, joten näyttelyn tässä osiossa löytyy varmaan paljon omakohtaisiakin muistoja herättäviä vitriinejä. Tunnistaako joku, mistä alla olevan kuvan sisustus on?

4. Museon vaihtuva näyttely kohtalona ruotsinsalmi

Vellamossa on perusnäyttelyn lisäksi aina esillä myös vaihtuva näyttely, tällä hetkellä ”Kohtalona Ruotsinsalmi”, joka on esillä peräti 17.1.2027 asti.

Hienosti valo-, ääni- ja multimediatehostein toteutettu näyttely kertoo Ruotsinsalmen linnoituskaupungista sekä siellä vuonna 1790 käydystä Pohjoismaiden suurimmasta meritaistelusta. Mieleen jäi ”Savua aalloilla”-laajakankaalla esitetyn multimediaesityksen lopputeksti: Sodassa ei ole voittajia.

5. Höyryjäänmurtaja Tarmo

Merikeskus Vellamon sisäänpääsymaksuun ei sisälly käyntiä kesäaikaan avoinna olevaan museojäänmurtaja Tarmoon. Vitosen lisäinvestointi kannattaa ehdottomasti tehdä, ja aikaa kannattaa varata myös riittävästi sillä katsottavaa riittää aluksella – tästä lisää erillisessä postauksessa edempänä.

Merikeskus Vellamo tarjosi paljon mielenkiintoista nähtävää, ja sen verran paljon jäi näkemättä, että voisin hyvin suunnata museoon toisenkin kerran – varsinkin kun osa merikeskuksen näyttelyistä jäi ajanpuutteen takia vielä täysin katsomatta. Itseäni kiinnostaisi etenkin ”Lasia kaikille”-näyttely, joka kertoo Karhulan lasitehtaan historiasta (näyttely on avoinna 30.1.2022 asti). 

Oletko käynyt Vellamossa ja mitä pidit museosta? 

PS.  Ravintolakuva ylempänä oli Silja Serenaden alkuperäisestä Maxim-ravintolasta, ennen kun ravintola koki muutoksen Maxime’ksi; laita kommenttiboksiin kommentti mikäli tiesit!

Kaikki kesän 2021 Kaakkois-Suomen viikonloppumatkan postaukset löytyvät Southcoast2021-tägin alta.