Reilu viikko sitten Viking Grace siirtyi purjelaiva-aikakauteen, kun alus otti käyttöön suomalaisen cleantech-yrityksen, Norsepowerin uuden roottoripurjeen.
Uusi purjeratkaisu on saanut runsaasti mediahuomiota, eikä syyttä: onhan kyseessä maailman ensimmäinen matkustajalaivaan asennettu roottoripurje. Ylpeyden aihe meille suomalaisille. Ensimmäinen arvio on, että Viking Gracen polttoaineen kulutus tulee vuositasolla laskemaan jopa 5%, mikä näkyy tietenkin suoraan myös CO2-päästöissä jotka ovat jo ennestään muita laivoja matalampia LNG’llä kulkevalla Viking Gracella.
Kuvia, jossa uudella purjemastolla varustettu Viking Grace näkyisi kokonaisuudessaan ei ole vielä näkynyt kovinkaan paljon, alla kuvakaappaus Viking Linen Ruotsin Instagram-tililtä.
https://www.instagram.com/p/Bhqtgp1B8vi/?taken-by=vikinglinesverige
Jos ihan rehellisiä ollaan Viking Gracen uusi roottoripurje ei ole mikään kaunistus, sillä omasta mielestäni kapea purjemasto näyttää suhteettoman korkealta laivan omaan korkeuteen verrattuna. Ajatus siitä, että roottoripurjeen avulla voidaan säästää ympäristöä hieman enemmän on kuitenkin kaunis ja tärkeä askel oikeaan suuntaan.
Erityisen hienoa on, että ympyrä ikään kuin sulkeutuu nyt, sillä varustamon perustaja Gunnar Eklund purjehti aikoinaan Australiaan ahvenanmaalaieilla Pamir-nelimastoparkilla.
Uuden purjeratkaisun saaman huomion myötä itselläkin heräsi mielenkiinto toimintaperiaatteeseen, josta ei olla puhuttu kovinkaan paljon. Sillä purjeeltahan korkea ”tolppa” ei todellakaan näytä…
Eikä siihen minkäänlaisia purjekankaita liity. Roottoripurje perustuu Magnus-effektiin, joka on saanut nimensä 1800-luvulla eläneen saksalaisen tiedemiehen, Gustav Magnusin mukaan. Itse roottoripurje on tosin suomalainen keksintö, jonka taustalla on suomalainen insinööri Sigurd Savonius. Purjeen toimintaa esittelu vuonna 1926 Anton Flettner Atlantin ylityksellä, ja siksi roottoripurje tunnetaan myös Flettner-purjeena.
Lyhyesti tässä on kyse kierteestä ja miten se aikaan työntövoimaa, joka yllättäen roottoripurjeessa ”kääntyy” 90 astetta. Magnus-effekti on selitetty havainnollisesti videossa, ja sovellettuna laivaan kohdasta 1’45”. Norsepowerin mukaan roottoripurje on jopa kymmenen kertaa tavallista purjetta tehokkaampi – ilman trimmausta tai tavanomaisiin purjeisiin liittyvää työtä.
Toivotaan, että Viking Gracella nähdään myös roottoripurjeen toimintaperiaatetta avaava pienoismalli tulevaisuudessa
Itsestä tuntuu, että tänä vuonna on puhuttu erityisen paljon lentoliikenteen päästöistä ja meidän kaikkien matkailukärpäsen puraisemien aiheuttamasta hiilijalanjäljestä. Hyvä niin.
Viking Gracen roottoripurjeen myötä oma kiinnostukseni heräsi tutkia hieman tarkemmin laivaliikenteen päästöjä verrattuna lentoliikenteeseen; lähimatkailussa kun lentokoneita ja laivoja voi verrata toisiinsa melkolailla yksi yhteen. VTT:n tuottamassa Lipasto-palvelussa, joka laskee Suomen liikenteen pakokaasupäästöjä ja energiankulutusta.
Tämän mukaan esim. laivamatka Helsingistä Tukholmaan meridieselillä kulkevalla ms Gabiellalla tuottaa CO2-päästöja 143 g/hkm (henkilökilometriä kohden, yhden henkilön matkustaessa yhden kilometrin matkan laivan kyydissä) kun puolestaan matka Turusta Tukholmaan maakaasua käyttävän ms Viking Gracen kyydissä tuottaa CO2-päästöjä 98 g/hkm.
Lentomatka Helsingistä Tukholmaan puolestaan tuottaa CO2-päästöjä 269 g/hkm suihkukoneella, potkurikoneella (Brommaan) tosin pystyy nipistämään päästöt hieman alemmaksi: 220 g/hkm.
(Lähde: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / LIPASTO yksikköpäästöt -tietokanta 1.11.2017)
Hiilijalanjäljestään tarkka matkustaja valitsee siis Tukholmaan matkustaessaan laivan lentokoneen sijaan, ja mieluiten vielä LNG-käyttöisen laivan jos haluaa minimoida see-oo-kakkosensa.
Tulevaisuudessä nähdään varmaankin lisää innovaatioita, joilla voidaan säästä polttoainetta ja vähentää päästöjä: tämäntyylisiä roottoripurjeita, ehkä muunlaisiakin purjeita ja melko varmasti myös aurinkokennoja (onhan laivoissa paljon hydöyntämätöntä pinta-alaa).
Mitä sinä luulet – tullaanko näitä purjeita näkemään tulevaisuudessa kaikilla Itämeren liikenteen matkustajalaivoilla sekä risteilylaivoilla?
