Viking Line julkisti tällä viikolla viime vuoden tuloksensa ja tämän yhteydessä Turun Sanomat uutisoi perjantaina, että toimitusjohtajan mukaan Viking Linen tavoitteena on viiden vuoden sisällä tuoda liikenteessä uusi alus. Tästä kyseinen lehti oli saanut aikaiseksi otsikon, jonka mukaan Viking Line suunnittelee uuden laivan tilaamista. Tarkemmin kyseistä artikkeli luettaessa, Hanses kuitenkin sanoo, että uuden laivan tilaus on ajankohtainen ehkä vuonna 2016 tai 2017.
Ålands Sjöfart-verkkojulkaisussa myöskin perjantaina päivätyssä uutisessa, Hanses kommentoi Viking Linen viime vuoden tulosta, ja kertoo tässä yhteydessä, että uusia laivatilauksia ei tulla näkemään tänä vuonna. Samaisessa artikkelissa Hanses tosin myös muistuttaa siitä, että uuden laivan tilaus on ajallisesti pitkä prosessi.
Esim. Viking Gracen kohdalla aikaa kului tilauksesta neitsytmatkaan hieman vajaa 2 1/2 vuotta, ja tässä kohtaa pitää myös muistaa, että paljon suunnittelu- ja valmistelutyötä on tehty jo ennen tilauksen virallista allekirjoitusta.
Mariella – Viking Linen toukokuussa tänä vuonna 30 vuotta täyttävä ”vanharouva”. Kuva: © Matkoilla-blogi
Uutiset uusista aluksista Ruotsin liikenteessä ovat viime aikoina olleet harvassa, ilahduttavana poikkeuksena kuitenkin Viking Grace. Selvää kuitenkin on, että Viking Linen pitää jossain vaiheessa tehdä päätöksiä uudisrakentamisesta Helsingin linjalle: Nykyisillä laivoilla on jo kohtalaisesti ikää (m/s Mariella täyttää tänä keväänä 30 vuotta, Gabriellakin on jo 23 vuoden iässä) ja matkustajien mielenkiinnon ylläpitämiseksi pitäisi aina määräajoin pystyä tarjoamaan jotain uutta. Toki tässä kohtaa on myös hyvä muistuttaa myös siitä, että ulkoiset puitteet (joista Viking Line on pitänyt huolta & uudistanut jatkuvasti) ovat vain yksi osa kokonaiselämystä – vähintään yhtä tärkeässä asemassa on myös palvelu.
Tulevaisuuden risteilyliikenne näyttää Itämerellä varmaankin erilaiselta ja mielenkiintoista olisi tietää mihin suuntaan ala kehittyy. Tällä hetkellä joudumme kuitenkin vain arvailemaan, koska kristallikuula ei ole käytössä. Itse en usko, että kymmenen vuoden kuluttua risteilyliikenne on vielä muuttunut kovinkaan radikaalisti, mutta kun ajassa mennään 20 tai 30 vuotta eteenpäin tilanne voi olla jo toinen. Etenkin jos Helsingin ja Tallinnan välinen tunnelihanke, joka on taas noussut keskusteluun, toteutuisi joskus tulevaisuudessa tämä muuttaisi etenkin Viron laivaliikenteen edellytyksiä melkoisesti ja pakottaisi varustamot kehittämään uusia tuotteita.
Itse uskon, että kansainvälisen risteilyliikenteen voimakas kasvu kesäaikaan Itämerellä näyttää suuntaa myös meidän (paikallisemmalle) risteilyliikenteelle, ovathan risteilyt maailmanlaajuisesti tällä hetkellä yksi matkailun voimakkaimmin kasvavista aloista. Taxfree ei ole enää aikoihin ollut se tärkein vetovoimatekijä itse risteilylle meidän vesillä, ja uskonkin että kohteiden tärkeys tulevaisuudessa korostuu entisestään. Ja nimenomaan kohteiden (monikossa), sillä uskon että tulevaisuudessa Itämeren liikenteessä tullaan risteilemään enemmän myös niin, että samalla, muutaman päivän kestävällä risteilyllä käydään useammassa kohdesatamassa. Tätä enteilevät mm. Birka Cruisesin ensi kesänä Tukholmasta lähtevät pidemmät kesäristeilyt Itämerellä, jotka myytiin loppuun niin nopeasti että lähtöjä oli lisättävä. Myös suomalaisten voisi tottuneina Itämeren risteilijöinä olettaa kiinnostuvan pidemmistä risteilyistä jos niitä kesäaikaan olisi tarjolla myös Suomesta.
Itämeren kiertoristeilyillä voisi ympäri vuoden olla vetovoimaa myös kansainvälisten (lue: kauempaa tulevien) turistien joukossa: Pohjoisen vuodenajat kaikkine sävyineen voisivat olla vahva kilpailutekijä eksoottisten kohteiden kanssa kilpailtaessa; esim. risteily jäisellä merellä on monelle kauempaa tulevalle ainutlaatuinen elämys. Mikäli tällainen kehityssuunta toteutuu meidän risteilyliikenteessä tämä asetta kuitenkin uusia vaatimuksia. Kansainväliset risteilyvieraat (ja myös suomalaiset, jotka ovat käyneet lämpimämmillä vesillä risteilemässä) asettavat nimittäin korkeita vaatimuksia niin laivoille kuin niiden palveluille. Toki meidän nykyiset laivamme (pääasiallisesti isoilla autokansilla varustettuja ”risteilijälauttoja”, jotka loistokkuudessaan ovat maailman mittakaavassa ainutlaatuisia) antavat hyvän lähtökohdan, mutta uskon että muuttuva risteilyliikenne tarvitsee myös hieman erilaisia aluksia, jossa autokansi on pienemmässä roolissa. Useammassa kohteessa käyvä risteilijä kun ei välttämättä pysty vastaamaan optimaalisesti autokansien rahtiasiakkaiden nopeiden yhteyksien tarpeeseen. Siksi uskonkin, että yksi mahdollinen kehityssuunta on jo Tallinnan liikenteessä nähty nopean kuljetuksen ja hitaamman ”nautiskeluristeilyn” eriytyminen eri aluksille.
Mihin suuntaan te luulette, että ”meidän varustamoiden” risteilyliikenne Itämerellä kehittyy vuoteen 2035 mennessä?
4 kommenttia
Hienoja pohdintoja, kristallipalloa ei tosiaan ole joten mikä sitten onkaan Viking Linen uuden aluksen reitti, toivon todellakin että uusi alus on nimenomaan tarkoitettu enemmän tasokkaaseen risteilemiseen ja lähtösatama olisi Helsinki. En ole kyllä ollenkaan tyytyväinen siihen että Viking Grace päätyi Turkuun seilaamaan sellaista aikataulua, jossa illasta ei saa kovinkaan paljoa irti. Vuorokausi on aivan liian lyhyt täysivaltaiselle risteilyelämykselle ja niinpä myös Viking Grace on alkanyt silmissäni taipumaan perusristeilyihin. Halpa hytti, taxfreestä juomaa ja kappas, hieman on ruvennut ultimaattinen palveluelämys vähenemään. Pahaa sanottavaa palvelusta ei todellakaan vielä ole, mutta aikojen saatossa on muutosta tosiaan tapahtunut ja esim. Mariellan palvelu meni viimeisimmällä risteilyllä Viking Gracen edelle. Saas nähdä millainen meininki Viking Gracella on ensi kuussa kun astun laivalle uudestaan rauhallisempana päivänä.
Kyllä mielestäni ulkomaisiin risteilyvieraisiin ja meihin tasokkaampaa risteilyelämystä hakeviin Itämeren valtioiden kansalaisiin kannattaisi todellakin panostaa ns. pitkällä reitillä ja jättää lyhyemmät vuorokauden risteilyt ja vanhat laivat sille kansalle, jolle taxfreestä haettu pullo ja Itämeren ”parhaat bileet” on se must. Se, onko tasokkaamman laivan tuominen kuitenkaan näille vesille ja tälle kansalle todellakaan kannattavaa. Minä kun tunnun olevan jonkin sortin poikkeus halutessani ja vaatiessani parempaa niin ympäristöltä kuin palveluilta.
Totta on, että Viking Gracen lähtöaika on sen verran myöhäinen että ilta jää väistämättä melko lyhyeksi. Laiva itsessään voisi hyvinkin tarjota elämyksiä pidempäänkin risteilyyn (toisella reitillä), tosin aluksen autokansikapasiteetti lienee mitoitettu juuri nykyiselle reitille.
En usko etä olet poikkeus halutessasiparempaa niin ympäristöltä kuin palvelultakin; meitä on varmaan enemmänkin, kysymys on vaan onko meitä tarpeeksi ylläpitämään laadukkaamman tuotteen tarjontaa (siispä tarvittaisiin enemmän kysyntää myös muista maista).
Mitä luulet – mitä risteilyreittejä voisi olla tarjolla vuonna 2035?
Varmaan se ”perusjuttu”: Helsinki-Tukholma-Riika-Tallinna-Pietari-Helsinki. Talvella voisi tarpeen tullen jättää Riikan pois ja kesällä ehkä lisätä jossain välissä Visbyn.
Ei olisi ollenkaan paha; itse näkisin uutuudenviehätystä ja potentiaalia vielä vähän etelämmäs, tosin matkakin tietysti pitenee (=aikaa kuluu enemmän): Liettuan rannikko (Kuurin kynnäs), Gdansk-Gydnia-Sopot, Saksan Itämeren rannikko sekä Bornholm.