Puolasta rauhalliseen tahtiin kotiinpäin Itämerellä

Pitkän ja paljon vaikutteita sisältäneen, Gdanskissa ja Sopotissa vietetyn lauantaipäivän jälkeen uni olisi sunnuntaiaamuna maittanut pidempäänkin. Vaan eipä pieni turisti saanut nukkumatin seurasta kovinkaan pitkään nauttia sunnuntai-aamulla, sillä kompakti kaupunkiloma Puolan Itämeren rannikon kolmoiskaupungissa oli loppumassa.

Nopea pakkaus ja Mercure-hotellin alakertaan nauttimaan runsaasta aamiaisbuffetista, ennenkuin oli aika pakata matkalaukku hotellin omaan transfer-taksiin, jolla matka taittui Gdynian satamaan. Olimme valinneet taksivaihtoehdon ihan mukavuussyistä, koska emme halunneet lähteä junalla sunnuntai-aamulla raijaamaan matkalaukkuja Gdyniaan ja sieltä kuitenkin taksilla eteenpäin ”terminaaliin”. Matkan varrella ohitimme myös Gdanskin telakkatyöläisten muistomerkin, hyvä lisä sunnuntai-aamuun, koska emme olleet tätä ehtineet aikaisemmin nähdä.

Lähestyessämme Gdyniaa kävi ilmi, että kuljettajamme (jolla oli onneksemme tarpeeksi ikää, jotta yhteiseksi kieleksi löytyi saksa) ei ollut ihan varma terminaalin sijainnista. Meillä oli kuitenkin osoite ylhällä ja navigaattorin Gdyninan laajalta satama-alueelta löytyi lopulta terminaali. Tai no, terminaalin tapainen: tämä oli oikeastaan yhdistetty toimisto-/varastorakennus, jonka alakerrasta löytyi toimisto joka toimitti check-in -pisteen virkaa jalkaisin, autolla tai moottoripyörällä liikkuville matkustajille. Hetken odottelun jälkeen seurasi jälleen jo totuttuun tapaan pikkubussikuljetus laivalle. Matkaa ”terminaalista” laivamme lähtölaituriin kertyi arviolta nelisen kilometriä, mikä kertoo hieman Gdynian sataman mittasuhteista.

Niin, Gdynia muuten: Tämä kolmas Tricity-kaupunki on jäänyt hieman näissä blogipostauksissa paitsioon, ja tutustuminen kaupunkiin jäi matkallamme pelkästään läpiajoon. Kaupunki perustettiin vuoden 1919 Versaillesin rauhan jälkeen paikalle, jossa oli aikaisemmin ollut vain pieni kalastajakylä. Vain viidessä vuodessa rakennettiin kaupunki, josta oli 1930-luvun loppuun mennessä kehittynyt Itämeren alueen tärkein satama. Toinen maailmansota kuitenkin katkaisi kehityksenm ja sodassa myös suuri osa satamasta tuhoutui. Sodan jälkeen aloitettiin jälleen rakennustyöt, ja vähitelleen kaupunki kasvoi jälleen nykymittoihinsa. Suuren sataman lisäksi kaupungissa myös telakkateollisuus oli tärkeässä asemassa. Gdynian telakkatyöläiset järjestivät 1970-luvulla mielenosoituksen, jonka yhteenotoissa poliisin kanssa noin 20 ihmistä kuoli. Tämä varhainen tapahtuma Solidariteetti-liikkeen taustalla on pitkälti jäänyt Gdanskin 1980-luvun tapahtumien varjoon, ja usein unohdetaan myös Gdynian telakkatyöläisten rooli vapaustaistelussa.
Auton ikkunasta katsottuna, Gdynia näytti melko modernilta (joskin ehkä hieman tylsältä) kaupungilta – toki liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei saa koskaan tehdä pelkän ulkokuoren perusteella.

Noustuamme tuttuun laivaan (teimme myös paluumatkan MS Nordlink-aluksella) ja asettauduttuamme hyttiin oli aika mennä kannelle seuraamaan lähtöä Gdyniasta.

Ankkurit ylös ja Helsinnki kohti. Kuva: © Matkoilla-blogi

Gdynia jää taakse. Kuva: © Matkoilla-blogi

Päivä laivalla sujui rauhallisissa merkeissä: Lounashetki, rentoutumista aurinkokannella kirjan seurassa, merimaisemien ihailua ja valokuvausta, kahvit, lisää nautiskelua Itämeren merimaisemista aurinkoisella kannella…

Avara helikopterikansi ja aurinkoinen, aava Itämeri. Kuva: © Matkoilla-blogi

Iltapäivän ohjelma sisälsi myös ylimääräisen kohdan: Laivalla matkusti Suomeen myös nuoriso-orkesteri, joka tarjosi konsertin laivan ruokasalissa.

Meripäivän aikana saimme nauttia myös nuoriso-orkesterin konsertista laivan ruokasalissa. Kuva: © Matkoilla-blogi

Päivän kääntyessä kohti iltaa, oli jälleen aika siirtyä ruokasaliin illalliselle. Finnlinesin matkustajarahtilaivoilla juomatarjoilu toimii itsepalveluperiaatteelle niin, että ruokasaliin mentäessä ostetaan halutut ruokajuomat mukaan ruokasalin ovella sijaitsevasta baarista. Toimiva ja jollain tavalla melko kodikkaaltakin tuntuva järjestely.
Samaan illallispöytään meidän kanssamme oli sijoitettu eläkeläispariskunta, joka oli ollut pitkällä autolomalla Keski-Euroopassa. Istuimme pitkään illallispöydässä juttelemassa Euroopan kohteista ja vaihdoimme puolin ja toisin kokemuksiamme elämyksistä matkoillamme Euroopassa. Ihana, harmoninen pariskunta – taas yksi kohtaaminen maailmalla, joka jätti jälkeensä vahvan muistijäljen matkaelämysten riviin.
Jälkeenpäin totesimme molemmat, että toivomme näkevämme joskus tulevaisuudessa eläkepäivät, jolloin meilläkin olisi mahdollisuus tehdä tällaisia matkoja.

Illallisen jälkeen saimme vielä ihailla kaunista auringonlaskua Itämeren kevätillassa.

Ilta-aurinko värittää Itämeren moottoritietä. Kuva: © Matkoilla-blogi

Mikäköhän kappale tulee mieleen? Kuva: © Matkoilla-blogi

Aurinkoinen maanantai-aamu toi mukanaan herätyksen kukonlaulun aikaan: tuloaika Helsingin Vuosaaren satamaan oli klo 07.00, ja sitä ennen nautimme aamiaisen laivan ruokasalissa. Laivan kiinnityttyä laituriin me jalkamatkustajat odottelimme hetken aikaan laivan infon vieressä, kunnes pikkubussi tuli hakemaan meidän terminaaliin.

Enää Puolaan ei valitettavasti ole säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Suomesta, mutta lentäen pääsee Helsingistä Gdanskiin vuonna 1996 perustetun Eurolot-lentoyhtiön siivin. Eurolot on vuonna 1996 perustettu lentoyhtiö, joka perustettiin alunperin hoitamaan LOT-lentoyhtiön kotimaan reittejä, mutta liikennöi nykään jo 18 kohteeseen eri puolilla Eurooppaa.