Laskiaistiistai, Fettisdagen, Faschingsdienstag, Mardi Gras, Shrove Tuesday (tai Pancake Day, koska monessa englanninkielisessa maassa syödään perinteisesti illalliseksi lettuja laskiaistiistaina) – rakkaalla lapsella on monta nimeä ja varmaankin yhtä monia siihen liittyviä perinteitä, jotka vaihtelevat eri maiden välillä. Yksi monia maita yhdistävä tekijä on laskiaspulla ja meillä kansaa jakaa puolestaan kysymys: hillolla vai mantelimassalla?
Nykyaikaisen laskiaispullan esi-isä on Hetvägg, mantelimassalla täytetty pulla, joka puolestaan juontaa juurensa saksalaisesta Heisse Wecke-leivonnaisesta, jota varakkaat kaupunkilaiset söivät 1700-luvulla. Nämä pullat oli usein maustettu kuminalla ja syötiin mielellään lämpimällä maidolla täyteystä kulhosta. Muistan itse lapsuudestani, että kavereideni luona laskiaispullat oli tapana syödä lautaselta kuuman maidon kera, mutta itse en koskaan pitänyt tästä tavasta.
Kerrotaan, että Ruotsin kuningas Adolf Fredrik olisi kuollut laskiaistiistaina vuonna 1771 syötyään liian monta (tarinan mukaan 14 kpl) laskiaispullaa, mutta todellinen kuolinsyy lienee kuitenkin ollut tukevan aterian jälkeen iskenyt stroke. Kuninkaan kuoleman jälkeen laskiaispullaa haluttiin jopa kiellettävän Ruotsissa, ”…koska se oli ollut syypää kuninkaan kuolemaan…”. Laajemmin laskaispullia ruvettiin Ruotsissa syömään kuohukermalla täytettyinä vasta 1900-luvun alussa.
Meillä Suomessa laskiaistiistaihin kuuluu edelleen perinteisesti pulkkamäki, ja vanhan kansan uskomuksen mukaan mitä pidemmälle pulkka liukui, sen pidemmäksi pellava kasvoi. Ruotsissa laskiaistiistain näkyviin perinteisiin liittyy mielestäni vahvemmin laskiaispulla, joita Ruotsissa syödään vuodessa n. 40 miljoonaa (joista 6 miljoonaa laskiaistiistaina). Tukholmasta kantautuu yleensä aina tähän aikaan vuodesta uutisia vuoden laskiaispullainnovaatioista ja etenkin viime vuosina naapurissa ollaan nähty mitä mielikuvituksellisempia variaatioita. Ensimmäisiä trendiversioita oli östermalmilaisen Tössebagerietin laskiaiswrap: ohueksi kaulittu ”pullalätty” kerma- ja mantelimassatäytteellä – innovatiivisesti uudelleenmuotoiltu leivonnainen, joka on lisäksi melko kätevä syödä! Tämän jälkeen ollaan nähty niin Princess-semlat (vihreällä marsipaanilla päällystetyt), Nutella-semlat (runsaasti Nutellaa täytteenä) että Lyx-semlat (joissa syötävää 18K-kultaa ja samppanjaa).
Laskiaispullan nimitykseen liittyy muuten väärinkäsitysten vaara, koska Ruotsissa semla tarkoittaa yksiselitteisesti laskiaispullaa kun taas suomenruotsalainen ymmärtää samalla sanalla (suolaista) sämpylää..
Vuoden 2018 trendiversiot laskiaispullasta Ruotsissa
Innovatiivisuus jatkuu ja tänäkin vuonna Ruotsissa on keksitty muutamia uusia versioita laskiaispullasta:
- Nachos-semla (Mr Cake) – nachon muotoisia pullalastuja, jotka dipataan kermaan ja mantelimassaan
- Briossi-pulla (Magnus Johansson Bageri & Konditori) – briossitaikinasta kaulittu pulla, joka on täytetty perinteiseen tapaan; kyseisellä leipomolla on muuten laskiaistiistaina myymälässä erillinen laskiaispulla-butleri avustamassa asiakkaita oikean pullan valinnassa!
https://www.instagram.com/p/BfAdHt8jxNl/?taken-by=magnusjohanssonbagerikonditori
- Marängsviss-semla (Ica Vessigebro, Falkenberg): perinteinen pulla täytetty Nutellalla, kermalla, banaanilla, pölysokerilla ja marengeilla.
Myös ekologisuus on ollut tänä vuonna esillä, kun Fotografiskan keittiömestari Paul Svensson (myös Strömsön kokkina tunnettu) esitteli oman versionsa ”200% Semla” , joissa raaka-aineet on osittain uusiokäytetty (vanhoista pullista jauhettua jauhoa sekä mantelimaidon valmistuksen oheistuotetta täytteeseen).
- Semla-läsk (Soda Nation, Hornstull C): virvoitusjuoma, jossa mantelimassan, kerman ja kardemumman maku.
Jos kuitenkin haluaa pysyä perinteisemmällä linjalla, tuorein bongaamani hybriidi on ”aikuisten versio”: GT-semlan, jota myydään vain Gateau-konditoriassa laskiaistiistaina – reseptin löydät tästä.
Makuasioista ei kannata kiistellä, ja niinpä kannattaa luottaa puolueettomiin testituloksiin. Allt om Stockholm testasi ennen L-päivää 31 eri laskiaispullaa – vuoden 2017 listan löydät tästä!
Keski-Euroopassa laskiaistiistaihin liittyy vahvasti naamiaiskarnevaali, mutta kermalla täytettyjä laskiaispullia ei näy. Sitä vastoin esim. Itävallassa nautitaan laskiaisena Krapfen-munkkeja, pölysokerilla hunnutettuina:
https://www.instagram.com/p/BBlFVGNxUI6/?taken-by=matkoillablogi
Kuten pääsiäinenkin myös laskiaistiistain ajankohta vaihtelee vuodesta toiseen; vuonna 2019 laskiaistiistaita vietetään niinkin myöhään kuin 5. maaliskuuta.
Päivän Hesarissa oli muuten myös artikkeli ruotsalaisista laskiaispullaperinteistä; siinä kovasti ihmeteltiin suomalaista, hillolla täytettyä laskiaispullaa…
Lopuksi kuitenkin se suomalaisittain tärkein kysymys: mikä sinun mielestäsi on laskiaispullan oikea täyte – hillo vai mantelimassa?
Postauksen pääkuva: Lola Akinmade-Åkerström / imagebank.sweden.se
