S/s Bore. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Bore – menneen ajan charmia

by Alex | Matkoillablogi.fi

Aikaisemmassa Forum Marinumin postauksessa lupasin palata erillisessä postauksessa S/s Boreen, joten lunastetaan tämä lupaus tänään.

S/s Bore, tai kansanomaisemmin ”Nolla-Bore” oli yksi viimeisimmistä matkustajahöyrylaivoista, jotka rakennettiin meidän vesille. Oli, sillä nykyään s/s Boren konehuoneessa ei höyry enää nouse, sen jälkeen kun koneet vaihdettiin 1980-luvun lopulla dieselkoneisiin. Alus valmistui Oskarshamnin telakalla, Ruotsissa vuonna 1960 turkulaisen Rettig-suvun Bore-varustamon rakennuttamana.

S/s Bore on rakennettu Oskarshamnin telakalla vuonna 1960. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Bore on rakennettu Oskarshamnin telakalla vuonna 1960. Kuva: © Matkoilla-blogi

Inan alle 100-metrinen laiva on vetoisuudeltaan 4.295 brt, eli nykymittapuun mukaan hyvinkin pieni laiva (jopa verrattuna esim. Rosellaan – sekin nykymittapuun mukaan melko pieni laiva – jonka vetoisuus on 16.879 brt). Hyttejä aluksessa on 119 ja matkustajia mahtuu 245.

S/s Bore toi liikenteeseen tullessaan mukanaan myös uudenaikaisuuksia: aluksessa oli nimittäin pieni, sivustalastattava autokansi, johon mahtui 65 henkilöautoa ja tarvittaessa myös kuorma-autoja. Viimeksi mainittujen lastaus sivusta on tuskin enää 1980-luvulla ollut kovinkaan suosittua rekkamiesten keskuudessa (autokannen pieni sivuoportti näkyy tämän postauksen yläkuvassa). 1960 kun laiva tuli liikenteeseen autokansi ja sivuportti edusti tosin nykyaikaa, sillä siihen saakka henkilöautot oli pitkälti nostettu laivoihin.
Autokansi muutettiin 1980-luvulla monitoimitilaksi, joka palveli mm. kokousmatkustajia.

Laiva on elinkaarensa aikana kokenut monta vaihetta maailman merillä. Alus rakennettiin Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen, jossa se seilasi Siljan liikenteessä, Rettigin Bore-varustamon väreissä vuosina 1970-76 (ja oli silloin vielä yksi viimeisistä Ruotsinlaivoista, joka liikennöi Tukholman Skeppsbronille).
Jakob Linesin aika alkoi vuonna 1977 kun alus asetettiin liikenteeseen Pietarsaari-Skellefteå -reitillä. Väliin mahtui käynti asuntolaivana mm. Skotlannissa ja Aura-varustamo kokeili aluksella jälleen liikennettä Turusta Tukholmaan vuonna 1984. Tätä ei kuitenkaan saatu kannattavaksi ja yhtiö ajautui konkurssiin.

Seuraava vistanpylväs on vuonna 1987, jolloin kotkalainen Kristina Cruises-varustamo osti aluksen. Kristina Regina-nimellä alus risteili kesäaikaan Itämerellä ja Norjan rannikolla, talvikaudella lämpimämmillä vesillä. Kristina Cruises-aikakausi onkin pisin yhtäjaksoinen tarina aluksen historiassa. Alus oli erittäin suosittu etenkin varttuneempien risteilijöiden keskuudessa; risteilyiden suosio oli varmaankin pitkälti laivan pienessä koossa ja suomalaisuudessa.

Uudet, kansainväliset, meriliikenteen turvallisuuteen liittyvät SOLAS-määräykset olisivat kuitenkin vaatineet erittäin mittavat korjaukset etenkin paloturvallisuusmääräysten osalta, jotta aluksen käyttöä matkustajaliikenteessä olisi voitu jatkaa (koska s/s Bore edustaa ”vanhanajan laivaa”, sisustuksessa on vielä erittäin paljon puuta). Niinpä alus myytiin vuonna 2010 Oy S/S Borea Ab’lle ja lokakuussa samana vuonna kun entisöinti valmistui m/s Kristina Regina oli muuttunut takaisin s/s Boreksi, turkulaisille tuttuihin Bore -väreihin. Tavallaan ympyrä on nyt taas sulkeutunut, kun alus on palanut Aurajokeen hostelliksi.

Itse olen sitä mieltä, että oli kulttuuriteko pelastaa vanha laiva, joka saa näin  jatkaa elämäänsä Aurajoen rannalla ja kertoa yhdestä epookista Ruotsinlaiva-liikenteen historiassa. Samaa olisi toivonut myös Finnjetin osalta…

Mutta pidemmittä puheitta – annetaan kuvien puhua puolestaan: Tervetuloa mukaan kierrokselle S/s Borelle!

S/s Boren pidempiä, suoria hyttikäytäviä. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Boren pidempiä, suoria hyttikäytäviä. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Borella hyttien lukumäärä oli huomattavasti pienempi kuin nykylaivoilla; yhteensä 119 hyttiä. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Borella hyttien lukumäärä oli huomattavasti pienempi kuin nykylaivoilla; yhteensä 119 hyttiä. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Boren ulkohytti. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Boren ulkohytti. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Boren hyttikäytävät ovat kaukana suoraviivaisista. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Boren hyttikäytävät ovat kaukana suoraviivaisista. Kuva: © Matkoilla-blogi

Suhteellisen pienessä ravintolassa on kotoisa tunnelma. Kuva: © Matkoilla-blogi

Suhteellisen pienessä ravintolassa on kotoisa tunnelma. Kuva: © Matkoilla-blogi

Manoeuvre Bariin tunnelmassa on sitä jotain - puuta, nahkaa ja kiiltävää mahonkia. Kuva: © Matkoilla-blogi

Manoeuvre Bariin tunnelmassa on sitä jotain – puuta, nahkaa ja kiiltävää mahonkia. Kuva: © Matkoilla-blogi

Forum Marinumin näyttely vie kävijät myös ”kulissien taakse”, päällystön käytäville ja komentosillalle. Kuten tämän aikakauden laivoilla varustajahytti oli ihan oikeasti varustajan käytössä oleva hytti, ei matkustajille myytävä hyttiluokka. Kooltaan s/s Boren varustajahytti vastaa kapteenin hyttiä.

Varustajahytin salonki. Kuva: © Matkoilla-blogi

Varustajahytin salonki. Kuva: © Matkoilla-blogi

Varustajahytissä on tietenkin jo vuonna 1960 ollut oma, suojaisa parveke. Kuva: © Matkoilla-blogi

Varustajahytissä on tietenkin jo vuonna 1960 ollut oma, suojaisa parveke. Kuva: © Matkoilla-blogi

Kaikki tilat eivät ole ihan yhtä loistokkaita; tässäkin perämiehen hytissä esimerkiksi ei ole omaa kylppäriä. Kuva: © Matkoilla-blogi

Kaikki tilat eivät ole ihan yhtä loistokkaita; tässäkin perämiehen hytissä esimerkiksi ei ole omaa kylppäriä. Kuva: © Matkoilla-blogi

Kapteenin hytti. Kuva: © Matkoilla-blogi

Kapteenin hytti. Kuva: © Matkoilla-blogi

Kapteenin hytti. Kuva: © Matkoilla-blogi

Kapteenin hytti. Kuva: © Matkoilla-blogi

Komentosillan takahuoneen karttapöytä. Kuva: © Matkoilla-blogi

Komentosillan takahuoneen karttapöytä. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Boren komentosilta. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Boren komentosilta. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Boren komentosilta. Kuva: © Matkoilla-blogi

S/s Boren komentosilta. Kuva: © Matkoilla-blogi

Onko joku muukin käynyt s/s Borella ja ehkä yöpynytkin laivalla? Minkälaiset tunteet laiva herätti teissä?

Sinua saattavat kiinnostaa myös nämä...

Jätä kommentti

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta käyttökokemuksesi paranisi. Oletamme, että tämä on sinulle OK. Jatka klikkaamalla "Hyväksy". Hyväksy

Evästeet