Suomen matkailuvuosi 2020

Vuosi vaihtui, ja taas on perinteisen yhteenvedon aika – tässä Suomen matkailuvuosi 2020, olkaa hyvät!

Harvapa meistä osasi viimeisten uudenvuodenrakettien räiskyessä taivaalla aavistaa millaiseksi 20-luvun ensimmäinen vuosi muodostuisi. Iloisesta 20-luvusta ei ole paljon voinut puhua, eikä ainakaan matkailualalla.
Olen tähän koosteeseen ottanut mukaan omasta mielestäni mielenkiintoisimmat tapahtumat ja käänteet; kaikenkattava listaus ei missään nimessä ole. Poiminnat Suomen matkailuvuoden tapahtumista ovat tänä vuonna melko laivapainotteisia, koska etenkin laivaliikenteessä on vuoden aikana ollut paljon muutoksia suuntaan jos toiseenkin.

Tammikuu

Helsinkiin Lyypekinlaiturille ruvettiin rakentamaan Vallisaareen kesäksi suunniteltua Helsinki Biennaalia varten puista paviljonkia. Biennaali on joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen kuvataidetapahtuma, ja sinne odotettiin jopa 300.000 kävijää. Kuten monet muutkin tapahtumat vuonna 2020 tämäkin siirtyi eteenpäin, kesään 2021.

Matka 2020-messujen teemana oli Vastuullisuus, mikä näkyi vahvasti niin ohjelmalavoilla kuin näytteilleasettajien osastoilla. Teema nousi vahvasti esiin myös Maata pitkin-messuohjelmassa, joka oli ensimmäistä kertaa esillä Matkamessujen yhteydessä. Itselläkin oli ilo olla mukana messujen Norwegian Stage-ohjelmalavalla puhumassa itselle rakkaasta matkakohteesta, Tukholmasta. Matkamessut piti edelleen pintansa Pohjois-Euroopan johtavana matkailualan tapahtumana; vuoden 2020 Matkamessuilla kävijöitä oli yhteensä 68.300, mikä tarkoitti n. 6% kasvua edellisestä vuodesta.

Varustamorintamalla Finnlines vahvisti tilaavansa kaksi uuden ajan ropax-alusta Kiinasta, joiden toimitus on suunniteltu vuodeksi 2023.
Royal Center ilmoitti, että uuden urheilu- ja tapahtumakeskuksen yhteyteen, Länsiterminaali 2:n läheisyyteen valmistuu alkuvuonna 2021 uusi parkkitalo, joka tulee palvelemaan myös laivamatkustajia.

Aurinkomatkat piti ykköspaikan Suomen suurimpana valmismatkojen järjestäjänä, ja onnistui jopa kasvattamaan markkinaosuuttaan kahdella prosenttiyksiköllä 29,5%’iin.

Suomen matkailutilastot näyttivät hyviä lukuja, ja luvassa oli kaikkien aikojen ennätysvuosi, kunnes… Kiinasta alkoi kantautua huolestuttavia uutisia uudesta, ärhäkkäästi leviävästä viruksesta, joka oli nimetty Covid19’ksi. Koronaviruksen leviäminen alkoi jo tammikuussa vaikuttaa Suomen matkailuun ja etenkin Lapin talvimatkailuun, kun Kiina kielsi 25.1.2020 kiinalaisten ryhmämatkustuksen ulkomaille.

Helmikuu

Uutisia koronaviruksen leviämisestä rupesi tulemaan enemmän ja enemmän, ja huoli sen vaikutuksista matkailuun kasvoi samassa suhteessa. Vielä ei kuitenkaan puhuttu suomalaisten ulkomaanmatkojen peruutuksista laajemmassa mittakaavassa, eikä ainakaan matkustajien oikeudesta peruuttaa matka koronapandemian takia. Riskejä puntaroitaessa huolenaihe oli tässä vaiheessa lähinnä riski ”juuttua karanteeniin” ulkomaille, mikäli matkalla todettaisiin koronatartunta.

Maaliskuu

Suunnittelin maaliskuun alussa matkaa Berliinin ITB-messuille, mutta illalla 28.2., vain paria päivää ennen messujen alkua tuli uutinen, ettei ITB-messuja koronaviruksen takia vuonna 2020 järjestettäisi. Niinpä suunniteltu Berliinin matka peruuntui.

Kuun puolessavälissä matkailu pysähtyi lähes täysin – itsekin ehdin tehdä hiihtomatkan Bad Hofgasteiniin juuri ennen rajojen sulkeutumista. Pian lentoliikenteen pysähtymisen jälkeen myös laivaliikennettä ruvettiin ajamaan alas ja se muuttui huoltovarmuusliikenteeksi. Myös monia erityisreittejä toteutettiin yksittäisinä lähtöinä, jotta saataisiin kotiutettua suljettujen rajojen taakse jääneitä kansalaisia etenkin Baltian maihin.
Tässä kohtaa ihmeteltiin maailman pysähtymistä, mutta tuskin kukaan aavisti miten pitkäksi aikaa maailma oli muuttumassa radikaalisti. Myös kotimaassa saatiin arkielämässä tottua ennennäkemättömiin rajoituksiin: julkisia tiloja sekä ravintoloita ja useimmat hotellit suljettiin, valmiuslain turvin Uudenmaan rajat suljettiin 28.3. ja Suomi siirtyi etätöihin.

Huhtikuu

Uudenmaan rajan sulku purettiin 15.4.. .muutamaa päivää suunniteltua aiemmin, mutta edelleenkin Suomi eli huhtikuussa hyvin poikkeuksellista aikaa, jossa useimmat meistä liikkuivat enimmäkseen kotinurkissa.

Huhtikuun alussa Silja Linen Helsingin laivojen musikaalisatsauksen piti saada jatkoa, mutta luonnollisesti nämäkin peruttiin. Pienen valonpilkahduksen ja toivonkipinän tulevaisuudesta koronan jälkeen muodosti kuitenkin Tallinkin uusi MyStar-alus, jonka rakennustyöt aloitettiin Raumalla kuun alussa. Aluksen suunnitellaan aloittavan Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen tammikuussa 2022.

Toukokuu

Toukokuussa Tallinkin piti aloittaa Silja Europan kesäkauden erikoisristeilyjen kauden, jossa uutuus-kohteena vanhojen tuttujen Visbyn, Riikan ja Maarianhaminan ohella piti olla myös Pietari.  Suunnitelmat muuttuivat koronan takia, kuinka muutenkaan…

Myös VisitFinlandin ”maailman onnellisimman maan” ympärille rakennettu Onnellisuusoppaat-kampanjan saatiin suunnitella uusiksi ja Rent a Finn-kampanja toteutettiin virtuaalisten onnellisuusoppaiden johdolla.

KESÄKUU

Kesäkuun alussa Tallink Silja julkaisi kesän jymyuutisen: koronakriisin aikana laiturissa lepäillyt Silja Serenade aloittaisi vakituisen Tukholman-linjan sijasta säännöllisen risteilyliikenteen Riikaan kesän ajaksi. Heti perään Ruotsissa julkistettiin Silja Symphonyn aloittavan kesäksi risteilyliikenteen Tukholman ja Visbyn välillä ja normaalisti Tallinnan ja Tukholman välillä liikennöivä Baltic Queen toi heinä-elokuussa  lisää uutta Helsingin risteilyrintamalle perjantaisilla Päivä Maarianhaminassa-risteilyillään. Myös Turku sai muutaman suoran risteilyn Tallinnaan kesän tarjontaan. Lisäksi myös Victoria I:n päiväristeilyt Tallinnaan toivat uutta koettavaa Itämeren laivaliikenteeseen.
Täytyy nostaa hattua Siljan ripeälle reagoinnille ja innovatiivisuudelle poikkeuksellisen kesän aikana.

Myös Viking Line toi uutta markkinoille: heinä-elokuussa Gabriellalla toteutettiin risteilyt Maarianhaminan.

Matkailu avautui, mutta ei normaaliksi kesäksi: Ruotsin koronatilanteen takia Ruotsi oli edelleen no-no, joten kesä 2020 oli Suomimatkailun. Tämän lisäksi kesän matkailumahdollisuudet olivat suurimmaksi osaksi Baltian maissa, lentomatkailu ei vielä kesä-heinäkuussa lähtenyt liikkeelle laajemmassa mittakaavassa vaikka moni haikailikin matkalle.

HEINÄKUU

Lomakuukausi on perinteisesti ollut varustamoille vuoden tärkein kuukausi. Heinäkuussa Tallink Silja ilmoitti, että suosioon nousseet Riikan risteilyt jatkuisivat Silja Serenadella 10.1.2021 asti. Samalla ilmoitettiin myös, että Tallinnan risteilyt Turusta jatkuisivat syksylläkin Baltic Queenilla. Silja Symphonyn oli tarkoitus jatkaa Helsinki-Tukholma -liikennettä 17.8. alkaen.
Viking Line sai kansainvälisen luokituslaitoksen sertifioinnin toteutetuista koronatoimista.
Molemmat varustamot panostivat aktiivisesti koronatoimiin aluksillaan ja kaikkien alusten matkustajakapasiteettia rajoitettiin.

ELOKUU

Elokuun alussa poistuivat 500 hengen kokoontumisrajoitukset, ja mahdollisti näin isompien tapahtumien järjestämisen. Samalla myös huoli mahdollisesta toisesta korona-aallosta vahvistui.

Viking Line ja Finnair ilmoittivat yt-neuvotteluista, joissa vaakalaudalla oli yhteensä jopa 1200 henkilön työpaikka. Tallink Silja lopetti ennenaikaisesti Turku-Tallinna -reitin heikentyneen kysynnän takia, ja Riikan reitillä Baltic Queen korvasi Silja Serenaden, joka jäi laituriin toistaiseksi. Myös Silja Symphony, Romantika ja Isabelle otettiin liikenteestä maaliskuun loppuun saakka.
Viking Line päätti keskeyttää Helsinki-Tukholma-reitin ainakin vuoden loppuun saakka, ja samalla noteerattiin että Mariella oli asetettu myyntiin, joskin melko passiivisesti.

EU:ssa sisärajatarkastukset otettiin uudelleen käyttöön ja isot matkanjärjestäjät peruivat syksyn matkoja. Myös Suomessa isompia tapahtumia peruttiin liukuhihnalla ja yhteiskunnassa totuteltiin jälleen siihen, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

Kuukauden positiivisista uutisista vastasi Finnlines, joka esitteli varsin hyviltä näyttävät havainnekuvat uusista Naantalin reitin aluksistaan.

SYYSKUU

Taas mentiin kohti suljetumpaa yhteiskuntaa ja lisää tapahtumia peruttiin. Nyt peruttiin jo kauempana tulevaisuudessa olevia tapahtumia, mm. Matka2021, joka siirrettiin tammikuusta toukokuuhun.

Tallink Silja ilmoitti, että Silja Europa jäisi liikenteestä pois syyskuussa ja korvattaisiin Victoria I’n viikonloppulähdöillä, jotka suunnattiin vain suomalaisille. Viking Linen syyskuuta synkensi Amorellan karilleajo Ahvenanmaan saaristossa 20.9., jonka jälkeen Amorella siirrettiin Naantalin telakalle tarkistuksia ja aikaistettua vuosihuoltoa varten. Amorellan karilleajon syyksi vahvistui myöhemmin tekninen vika.
Turku-Tukholma -linjalla liikenne jatkui edelleen pääasiassa rahdin varassa, ja vakikalustoon kuuluvan Amorellan korvasi telakoinnin ajan Gabriella.
Kuukauden positiivisista uutisista vastasi Wasaline, jonka uusi, keväällä 2021 Merenkurkussa liikenteen aloittava ja sille reitille suunniteltu alus Aurora Botnia laskettiin vesille Rauman telakalla.

Eduskuntatalon portailla järjestettiin 24.9. ”Matkailun monet kasvot”-mielenilmaisu, jossa parisataa matkailualan ammattilaista kokoontui kiinnittämään huomiota matkailun merkitykseen ja alan tämänhetkiseen ahdinkoon. Päättäjiltä peräänkuulutettiin välittömiä tukitoimia matkailualan koronan kourissa kärvisteleville yrityksille ja korotettiin myös ääntä matkailun demonisointia vastaan sekä turvallisen ja vastuullisen matkailun puolesta. Suomen Matkailualan Liiton (SMAL) FB-sivuilta löytyy FB-liven tallenne,
Samana päivänä hallitus päätti myös rajavalvonnan palauttamisesta ja näin rajat sulkeutuivat uudestaan niin Ruotsin kuin Vironkin suuntaan.

Lokakuu

Koronatilanne huononi jälleen Suomessa mutta etenkin useassa Keski-Euroopan maassa.

Kansainvälisten risteilijöiden kausi olisi normaalisti päättynyt Helsingissä lokakuussa; vuonna 2020 se tosin ei koskaan alkanutkaan, ja yhtään kansainvälistä risteilijää ei Helsingissä  kesäkaudella nähty: vuonna 2019 Helsingin satamassa vieraili ennätysmäärä kansainvälisiä risteilymatkustajia: 303 alusta ja yhteensä 603 500 – vuonna 2020 saldona pyöreä nolla. Muutenkaan ei kansainvälisten risteilyvarustamoiden suunnalta vuoden aikana ole kovinkaan paljon positiivisia uutisia kuultu: lähinnä ollaan saatu seurata miten aluksia on siirrelty mantereiden välissä miehistöjä kotiutettaessa ja miten tyhjiä aluksia on ankkuroitu odottelemaan koronan jälkeistä aikaa, jolloin monet asiat tulevat muuttumaan risteilyillä.

Finnairin yt-neuvottelut päättyivät, ja niiden tuloksena Suomessa työt loppuivat noin 600 finnairilaiselta. Viking Linekin trimmasi organisaatiotaan, ja yt-neuvotteluiden tuloksena n. 100 viikinkiä joutui jättämään työpaikkansa.

Muuttuneen tilanteen takia Tallink Silja keskeytti kuun alussa risteilyliikenteen Riikaan. Varustamot jatkoivat kuitenkin liikennöintiä myös Baltian suuntaan (huoltovarmuus- ja työmatkaliikennettä) ja yrittivät houkutella matkustajia karanteenivapaille ostosristeilyille, mutta ilmeisesti kovinkaan suuria matkustajamääriä ei kuitenkaan saatu liikkeelle laivoille.

MARRASKUU

Matkailualalla uuden innovointi jatkui: Finnair Catering toi valmisruoka-annoksia valittuihin ruokamyymälöihin pääkaupunkiseudulla, Tallink Silja tarjosi ilmaisia ostosristeilyjä ja Viking Line avasi popup-myymälän Isoon Omenaan, myöhemmin myös Raision Myllyyn.
Niin kuin vuoden aikana ei olisi jo ollut tarpeeksi huonoja uutisia Viking Grace otti 21.11. syysmyrskyssä pohjakosketuksen aivan Maarianhaminan sataman tuntumassa. Rantaan ajautumisen syynä oli kova puuskittainen tuuli, joka painoi aluksen kohti rantaa. Tässä kuussa oli Tallink Siljan vuoro kertoa yt-neuvotteluiden tuloksena 100 työpaikan vähennyksestä sekä lomautusten jatkumisesta.

20.11. otettiin taas entistä tiukemmat koronarajoitukset käyttöön; huolestuneena sai seurata tapahtuma-alan haasteellista tilannetta, eikä matkailualankaan suhteen tilanne näyttänyt juurikaan merkkejä paremmasta.

JOULUKUU

Lämpimämmille vesille suunniteltu Carnival Mardi Gras-alus luovutettiin Meyerin Turun telakalta. Carnival-varustamon uuteen lippulaivaan mahtuu jopa 5.200 matkustajaa ja alus tulee olemaan ensimmäinen LNG-propulsiotekniikkaa käyttävä risteilyalus Pohjois-Amerikan markkinoilla. Nähtäväksi jää milloin alus pääsee tekemään ensimmäisen risteilynsä matkustajien kanssa. Samassa tilanteessa sen kanssa ovat mm. Celebrity Apex, Iona sekä Scarlett Lady, jotka ovat myös valmistuneet pandemian aikana tai juuri sitä ennen.

Mitä jäi käteen vuodesta 2020?

Jos jotain on jäänyt mieleen  vuodesta 2020 on varmaankin etäkokoukset, Social distancing, Zoom, Teams…

Matkailualalle vuosi oli varsinainen annus horribilis, joka on koetellut niin matkailualan isoja jättiläisiä kuin pieniä perheyrityksiä. Näkyvimpiä kärsijöitä ovat olleet maailman lentoyhtiöt, jotka ovat supistaneet tarjontaansa 80-90 %, suurin osa maailman lentokoneista on parkissa ja henkilökunta lomautettuna. Isot ja vakavaraisetkin yhtiöt ovat vaikeuksissa, konkursseilta ei olla vältytty ja kysymysmerkki on kuinka paljon lisää niitä on vielä tulossa. Nähtäväksi jää myös millainen pudotuspeli alkaa siinä vaiheessa kun lentoliikenne pääsee jälleen käynnistymään. Varmaa on ainakin se, että tulee kestämään vuosia ennen kun lentoliikenne on palannut samalle tasolle kuin ennen koronaa.

Tässä vuosikatsauksessa Itämeren varustamoiden ahdinko ja jatkuvat korjausliikkeet ovat olleet vahvasti läsnä – syystäkin, sillä nämä ovat matkailijavolyymeillään meidän leveysasteiden jättiläisiä. Tallink Silja julkaisi äsken vuoden 2020 matkustajatilastot, jotka kertoivat karua kieltään n. 61% pudotuksesta matkustajamäärissä. Valtakunnallisessa uutisoinnissa puolestaan Lapin matkailu on ollut vahvasti esillä aina matkailualan vaikeasta tilanteesta puhuttaessa (paljolti varmaankin johtuen matkailun suuresta suhteellisesta merkityksestä Lapissa), mutta on tärkeä muistaa että koko matkailuala kautta maan on kärsinyt pandemian vaikutuksista oli kyse sitten pienestä ohjelmapalveluyrittäjästä järvi-Suomessa, Helsinki-Vantaan lentoasemaa pyörittävästä Finaviasta tai pienestä, paikallisesta matkatoimistosta.
Vuoden aikana ei ole voinut olla ihmettelemättä, ettei valtiovallan suunnalta ole herunut suurtakaan ymmärrystä matkailun merkitykselle. Myös matkailun tietynasteinen demonisointi ja kategorinen tuomitseminen ovat vuoden aikana ihmetyttäneet.

Kaikesta tästä huolimatta en  kuitenkaan usko, että Covid19 on pystynyt poistamaan ihmisten halun matkustaa ja nähdä uutta, sillä ihminen on pohjimmiltaan utelias. Uskon, että tämä yhdistettynä jaettujen kokemusten kaipuun kanssa tulee nostamaan  matkailun jälleen aikanaan jaloilleen.

Jos vuodesta haluaa löytää jotain positiivista, niin koronavuosi opetti meille kaikille myös uudenlaista ketteryyttä ja valmiutta muuttaa ja muokata suunnitelmia nopeallakin aikataululla. Myös paikallisuus ja tietynlainen solidaarisuus ja yhteisöllisyys sekä auttamisen halu löytyivät kohdatessamme yhteisen, ulkoisen uhan. Toivottavasti ottaisimme nämä mukaamme oppina myös tulevaisuuteen.

Uskotko, että kansainvälinen matkailu palautuu koskaan enää samanlaiseksi kuin ennen koronapandempiaa?