Päätimme eilen lauantaina viettää päivän Helsingin keskustassa ”turistin silmin”. Kansanvalistus on mennyt meillä hyvin perille, ja niinpä noudatimme ohjetta, että päivä kannattaa aloittaa tukevalla ja terveellisellä aamiaisella – siispä suunta ensimmäiseksi kohti Kauppatoria nauttimaan kahvia ja lihapiirakat! Kuten odotimmekin, kahvi oli mustaa, lihapiirakka rasvainen ja santsikuppi kuului asianmukaisesti hintaan. Kauppatorin tunnelmaa kahvipaikkana ei voita mikään, vaikkakaan mikä ei ole enää entisellään, kun pöytiintarjoilu lopetettiin. Onneksi sentään posliinimukit ovat edelleenkin käytössä.
Kauppatorin kuuluisin helsinkiläinen, Manta tulee saamaan vieraita ympärilleen ihan jutusteluetäisyydelle kun popup-teos Hotel Manta of Helsinki, joka rakennetaan hänen ympärilleen avaa ovensa 15.8. Kyseessähän on japanilaisen taiteilijan Tatzu Nishin installaatio, jonka musta kuutio tulee ympäröimään Mantan vajaan kahden kuukauden ajan. Kaunista? Hmmmm…saako oikeasti tehdä näin ja onko tässä nyt jotain järkeä? Toteutuksesta voi tietenkin olla montaa mieltä (kuten myöskin siitä luetaanko moinen installaatio taiteeksi?). Hotellin avattua ovensa 15.8. täytyy mennä katsastamaan tarkemmin mikälainen Mantan näkymistä peittävä kuutio on, siihen saakka hotellia voi ihailla ulkoa Raksakameran kautta.
Kahvilla istuessamme Kauppatorilla silmiin osui vanha museoraitiovaunu. Onneksi netti on nykyään taskussa, ja käden käänteessä selvisi että kyseessä on Stadin Ratikat-yrityksen järjestämä museoraitiovaunukierros, entisöidyllä, vuodelta 1919 peräisin olevalla avoperävaunulla, jota vetää vuonna 1909 ASEA’lla valmistunut moottorivaunu. Pieni pettymys oli, että kierroksella ei ollut opastusta – hauska lisä olisi mielestäni ollut, kytkeä vaunut jonkinlaisella opastuksella historialliseen Helsinkiin tai kertoa hieman ratikkaliikenteen historiasta pääkaupungissamme. Kierroksen hinta ei tosin huimannut (5 EUR/hlö), joten nautimme ajelusta ihan vanhan (avo-)kulkuneuvon itsensä takia.
Jatkoimme turistikierrostamme Helsingin keskustassa pikaisella tutustumisella uudistettuun Kauppahalliin: halli oli kieltämättä saanut uuden, entistä ehomman (ja samalla trendikkäämmän) ilmeen – teen tästä lyhyen kuvapostauksen erikseen myöhemmin! Pieni huoli jäi käynnin jälkeen, että remontin myötä hallista oli tullut enemmänkin ”turistihalli” kun paikallisten herkkukauppa – pidetään peukkuja, että halli onnistuu säilyttämään perinteisen asemansa helsinkiläisten herkkukeitaana myös tulevaisuudessa.
Kauppahallista suunnistimme kohti Torikortteleita: Avautuneet ja elävöityneet sisäpihat Helenankadun ja Unioninkadun välillä tuovat tervetulleen lisän Helsingin keskustan matkailijoille (ja ilman muuta myös helsinkiläisille) suunnattuun tarjontaan. Viehättävät pikkukaupat esittelevät ja myyvät suomalaista nyky-designia, josta syystäkin voi suomalaisena olla ylpeä. Etenkin innostuin ”Made By Helsinki”-liikkeestä, joka on 14 taiteilijan kollektiiviliike. Moni liike jäi vielä katsomatta, joten tänne palaamme aivan varmasti vielä monta kertaa!
Torikorttelit avasivat ainakin minulle täysin uusi kulma Helsinkiin, jota en ollut aiemmin nähnyt (lukuunottamatta panimoravintola ”Bryggeri Helsinki”iä, jota kävimme viime vuonna katsastamassa). Omalle lounaspaikkalistalleni merkkasin itselleni myös muistiin Bockin talon sisäpihalla kesäaikaan löytyvän voileipäbaarin, Street Gastro, jonka leivät ovat kuulemma ihan legendaarisia…
Kaupungilla liikkuessaan huomaan että suurin osa turisteista (etenkin kansainvälisillä risteilijöillä saapuvat, jotka ajetaan Shuttle-busseilla Erottajan nurkille) liikkuvat akselilla Erottaja – Esplanadinpuisto – Kauppatori – Senaatintori. Heti kun siirtyy hieman tämän alueen ulkopuolelle kadut miltei autioituvat kuin taikaiskusta. Sääli, sillä tämän alueen ulkopuolella (esim. Design Districtissä, Bulevardin ja Fredrikinkadun suunnalla löytyy paljonkin viehättävviä pikkuliikkeitä jotka (ainakin omasta mielestäni) ovat huomattavasti mielenkiintoisempia, kuin keskustan ”turistirysät”. Kävelyllämme poikkesimme myös Narinkkatorin kansainvälisillä suurmarkkinoilla – aukion hälinä ja tungos ei kuitenkaan houkutellut meitä viipymään pitkään hellepäivänä. Ja sitä paitsi nyky-Suomessahan Euroopan herkkuja saa joka päivä myös kaupoista. Hauskaa toisaalta, että markkinaperinne saa tällä tavalla hieman uusia muotoja ja elää edelleenkin Suomessa; itse muistan hyvin maalla kasvaneen kuinka merkittävä virstanpylväs kalenterissa oli kun läheisessä pikkukaupungissa oli markkinat.
Koska lauantaina vietettiin myös Tove Janssonin syntymän 100-vuotispäivää tämä näkyi myös monessa keskustan liikkeessä siinä, että Muumit ja Tove olivat hieman normaalia vahvemmin esillä. Esimerkiksi Stockmannilla oli järjestetty päivään liittyen (lasten-)tapahtuma ja esillä oli myös muumiaiheinen juhlakattaus.
Helsinki on keskikesällä (ja erityisesti tällaisena lämpimänä päivänä, jolloin satamissa on peräti viisi kansainvälistä risteilijää) hyvin erilainen kaupunki katukuvaltaan, kun matkailijat valtaavat kadut. Tämä on mielestäni ihan positiivinen asia, sillä matkailijat tuovat tervetulleen vaihtelun normaaliin katukuvaa (sen lisäksi, että jättävät kaupunkiin myös rahaa): Välillä olo on hieman kuin olisi itsekin matkalla, kun tutut kulmat täyttyvät iloisista matkailijoista ja monista vieraista kielistä. Ja monesti huomaa, että myös me suomalaiset uskallamme olla hieman iloisempia ja avoimempia kuin normaalisti… 🙂