Olemme useana vuonna tehneet keväällä lyhyen matkan Eurooppaan nauttimaan kevään merkeistä silloin, kun Suomassa kevät rupeaa vasta näyttämään ensimmäisiä heräämisen merkkejä. Tänä vuonna suuntasimme keväiseen Amsterdamiin, jossa saimme nauttia peräti kesäisestä lämmöstä.
Schipholin lentokenttä sijaitsee mukavan lähellä Amsterdamin keskustaa; matkaa päärautatieasemalle on n. 20 minuuttia, junia lähtee lentokentän asemalta n. 10-15 minuutin välein ja junalipun osto sujuu näppärästi luottokortin lähimaksua käyttäen. Schipholilla kannatta kuitenkin huomata, että laiturialue (jossa tulee olla voimassaoleva matkalippu) on merkitty vain lattiaviivalla joten on helppo olla huomaamatta laiturialueen alkua.

Junamatka keskustaan on osittain rautatieosuutta ja osittain paikallisliikenneosuutta – matkaajan ei kuitenkaan tarvitse olla vyöhykkeistä tietoinen sillä näillä kahdella on yhteinen lippujärjestelmä joka laskee lipun hintaosuudet automaattiesti.
Luottokortin lähimaksuominaisuudella pärjää myös Amsterdamin paikallisliikenteessä; korttia pitää vaan muistaa vilauttaa sekä kulkuneuvoon noustessa että siitä poistuttaessa. Ja vaikka tämä unohtuisi ei kannata huolestua, sillä kortilla maksettaessa on käytössä päiväkohtainen maksukatto.
Amsterdamin julkisessa liikenteessä tärkeässä osassa ovat myös Ij-joen ylittävät lautat, jotka lähtevät Päärautatieaseman takapuolelta. Lauttoja kulkea useammalla linjalla ja kiva yksityiskohta on, että nämä lautat ovat ilmaisia. Niinpä niillä kannattaa käydä ottamassa kaupunkiin hieman erilaisen perspektiivin – jos ei muuta niin vaikkapa vaan Päärautatieaseman vastakkaiselle rannalle, jossa Amsterdam näyttää jo hieman erilaisen puolen.
Ij-jokea pitkin keskustan pohjoispuolelle
Me astuimme linjan F4 lauttan kohti NDSM’ää, Lautta ohittaa reitillään myös Shellin vanhan pääkonttorin, joka on nykyään tunnettu siitä, että sen katolla on A’DAM Lookout ja ”Over the Edge”-keinu, jolla pääsee keinumaan kattoterassin reunan yli. Ei minun juttuni. Never, ever.

NDSM – telakka-alueen uusi elämä
Telakka aloitti toimintansa Ij-joen pohjoispuolella vuonna 1920. Vuonna 1946 kaksi vierekkäin sijainnutta telakkaa yhdistyivät nimellä Nederlandsche Dok en Scheepsbouw Maatschappij (NDSM), yhdeksi maailman moderneimmaksi telakaksi. Uudella suurtelakalla rakennettiin niin tankkereita kuin valtameriristeilijöitäkin ja telakka työllisti parhaimmillaan yli 6.000 ihmistä. Öljykriisin ja Aasiasta tulleen lisääntyneen kilpailun myötä telakka ajautui kriisiin ja joutui lopettamaan toimintansa vuonna 1984. Vuonna 1999 järjestettiin vanhan telakka-alueen suunnittelukilpailu, jossa haettiin vanhalle teollisuusalueelle uutta käyttöä.
Voittava ehdotus ”Kinetisch Noord” halusi luoda alueelle luovien alojen kulttuurikeskuksen joka yhdistäisi eri taiteen aloja. Nykyään vanhasta telakka-alueesta on kehittynyt luovien alojen alue, jonka keskiössä on n. 20.000 m2 kokoinen telakka-halli NDSM LOODS.


Kaupunginosa on myös koko ajan kasvava asuinalue: uusia, hauskan näköisiä kerrostaloja näkyi nousevan alueelle paljon.



Astuimme lautalta maihin NDSM’ssä ja suuntasimme ensiksi aamupäiväkahville kerrostalokompleksin alakerran trendikkääseen leipomokahvilaan, Bbrood’iin – varsin mainio tuttavuus.

Aurinkoisessa kevätsäässä nautitun välipalan jälkeen jatkoimme kävelyä kohti Door Open Space-hallia, jossa meneillään oli Fair Priced Vintage-kirppis – popup-kirppis, jossa myytävät vaatteet oli jaoteltu merkeittäin. Väkeä oli melko paljon liikkeellä, mutta liiallista ruuhkaa oli pyritty välttämään sillä, että tapahtumaan oli varattava (ilmainen) pääsylippu tiettyyn aikaan.

NDSM’ssä on myös paljon värikästä katutaidetta, jonka ihmettelemisessä saisi hyvinkin päivän kulumaan. Jos aikaa on enemmän alueella sijaitsee myös ”Straat Graffiti & Street Art Museum”, jossa 8.000 m2 varastohalliin on koottu yhteensä yli 170 taiteilijan katutaide- ja graffititeoksia.




NDSM-alueella voi majoittua esim. Double Tree by Hilton’iin, Botel’iin tai nosturissa sijaitsevaan Faralda Crane Hotel’iin.
Vanha ratikkahalli täynnä elämää – De Hallen
NDSM’stä suuntasimme lautalla takaisin Ij-joen eteläpuolelle ja kohti Vondelparkia. Amsterdamin kauniita kanavanvarsia pitkin olisi mielellään kävellytkin kauniissa kevätsäässä, mutta ajan säästämiseksi otimme kuitenkin ratikan alle.
Seuraava kohteemme liippasikin ratikoita, sillä De Hallen-kulttuurikeskus sijaitsee vanhassa ratikkahallissa joka pitää nyt sisällään mm. hotellin, kirjaston ja useita designliikkeitä.



De Hallen pitää myös sisällään vilkkaan Foodhallen-ravintolatorin, jossa on parikymmentä eri ruokapaikkaa ja baaria. Tänne istahdimme hetkeksi lounaalle nauttimaan vilkkaasta tunnelmasta.



Iltapäiväkävelyllä Amsterdamin puistoissa ja kanavien varsilla
Amsterdam on tunnetusti polkupyöräilijöiden kaupunki; vaikka pyöräilijöitä leimaa melko leppoisan näköinen tahti silmät kannattaa silti pitää auki ja muistaa että pöhyriä on Amsterdamissa todella paljon. Paljon enemmän kuin muistin edelliseltä kerralta.
Emme olleet aiemmin käyneet Amsterdamin suurimpiin puistoihin kuuluvasssa Vondelparkissa (47 ha), joten jatkoimme päiväkävelyämme sen läpi. Tällä kertaa emme ehtineet nähdä siitä kuin pienenpienen osan, mutta puiston suosio kaupunkilaisten piknik-paikkana ei jäänyt epäselväksi.


Jatkoimme matkaa Museumpleinile, joka on varsinainen museoiden keskittymä: Rijksmuseumin lisäksi sieltä löytyvät niin Stedelijk Museum, Van Gogh Museum ja Moco Museum Amsterdam.



Kanavien kaupunki Amsterdam
Amsterdamissa on aina yhtä hauska ihmetellä keskustan kanavia ja niiden varrella asuntolaivoja, kapeita katuja ja etenkin niiden varsien huikeita paikoitussuorituksia.


Muntpleinin kukkatorin runsaus on minun makuuni ehkä hieman liikaa, mutta hauskahan siellä on piipahtaa hetken.


Amsterdam täyttää tänä vuonna 750 vuotta, ja tämä näkyy kaupungin tapahtuma- ja aktiviteettitarjonnassa monella tavalla. Juhlavuoden suurimpiin tapahtumiin kuuluu Amsterdamin keskustaa kiertävällä A10-kehätiellä 21.6.2025 järjestettävä ”Op de Ring”-festivaali. Yksi juhlavuoteen liittyvistä popup-nähtävyyksistä on puolestaan De Nieuwe Kerkin katolla oleva näköalaterassi ”The Roof of Amsterdam”. Korkeanpaikankammo voitti tämän kerran, emmekä lähteneet nousemaan 216 porrasta katolle…
Lisää tunnelmia Amsterdamista löytyy Matkoillablogin Instagarmin tallennetussa Storyssä!

Huhtikuun lopulla (27.4.) Alankomaissa vietetään muuten kuninkaan syntymäpäivää, eli Konigsdag’ia, jolloin maa säätää itsenä totaaliseen karnevaalimoodiin. Itse en ole koskaan ollut kyseisenä päivänä maassa, mutta kuulemani mukaan päivä on näkemisen arvoinen, joten ehkä vielä joskus…
Oletko sinä käynyt Amsterdamissa ja kuuluuko kaupunki sinun suosikkeihin?
1 kommentti
Kävimme joulun alla Amsterdamissa ensimmäistä kertaa. Mukavaa oli pyöriä joulumarkkinoilla ja kiertää jokunen kiinnostava museo. Täytyy tosin todeta, että sää näin pääsiäisen alla on varmasti miellyttävämpi ja valoakin on enemmän. Mutta tosiaan, mukavaa oli talvellakin.