Kotimatkamme Saalbachista oli tällä kertaa suunniteltu hieman eri tavalla kuin hiihtomatkoillamme yleensä, koska lensimme reittilennolla ja iltalähdöllä Salzburgista. Olimme varanneet transferin joka lähti Saalbachista jo puolenpäivän aikaan sillä ajatuksella, että meille jäisi paljonkin aikaa Salzburgiin. Salzburgerlandin kovista lauantairuuhkista johtuen tämän olisi voinut varata aikaisemmaksikin, sillä ruuhkat supistivat loppujen lopuksi Salzburgin aikamme pariin tuntiin. Aina oppii…
Päätimme kuitenkin toteuttaa alkuperäisen suunnitelman ja jättää laukut kentälle säilytykseen (tsekkaus ei ollut vielä auki näin paljon ennen lähtöä, joten tsekkaamalla emme päässeet tavaroistamme eroon) ja suunnata paikallisbussilla (Obus) kaupungin keskustaan syömään. Lentoasemalta pääsee keskustaan linjojen 10 ja 27 busseilla (joista 10 on se suorempi linja); näistä kahdesta linjasta sattui nyt olemaan laiturissa lähdössä heti se pidemmän reitin bussi nro 27, joten hyppäsimme siihen. Pysäkkiopastus/-kuulutus ja reaaliaikainen paikannusnäyttö bussin sisällä toimi moitteettomasti, joten ilman kuljettajan ystävällistä mainintaa oikeasta poisjääntipysäkistäkin (Hanuschplatz) olisi pärjännyt hyvin.
Paluumatkalla otimme liinjan nro 10, jonka reitti kulki hieman suorempaan ja nopeammin lentokentälle; ruuhka-ajan ulkopuolella tosin mitään suurta eroa ei ajoajassa silti ole.
Jäimme kyydistä vanhan kaupungin laidalla ja suuntasimme kohti Getreidegasse’a. Hauska yksityiskohta Salzburgin vanhassa kaupungissa ovat pienet poikkikäytävät, joiden kautta pääsee talojen läpi liikkumaan pitkittäisten katujen välillä. Tavoitteena oli löytää ruokapaikka, ja päätimme olla tekemättä tästä sen suurempaa projektia, joten poikkesimme melko suoraan viihtyisän tuntuiseen, itävaltalaistyyliseen kellariravintolaan, Hertzl.
(Ravintola osoittautui jälkeenpäin olevan arvokkaan Hotel Goldener Hirsch’in ’bakficka’, eli edullisempi ravintola!)
Restaurant Herzl, Salzburg. Kuva: Matkoilla-blogi
Että mitä (ison oluen lisäksi) tilasimme?
Ette arvaa, vai? No, tietenkin Wiener Schnitzel’it – ei kunnon Itävallan matkaa ilman ainakin yksiä pääkaupungin leikkeitä! Kuva varmaan kertoo, ettei ollut ihan väärä valinta…
Wienerschnitzel Herzlin tapaan. Kuva: Matkoilla-blogi
Hvyän aterian jälkeen aikaa oli melko tasan vartti ennen kun oli aika suunnata lentokenttäbussin pysäkillä. Siispä reipas kävely kohti Alter Markt-toria, ja siellä Mozartkugel-ostoksille Holzermayrin suklaapuotiin – seit 1890, eli tietävät mitä tekevät.
Alter Markt, Salzburg. Kuva: Matkoilla-blogi
Kun hopeakääreiset herkut olivat kassissa vielä lyhyt kävely Getreidegassella, ja sitten kohti lentokenttää.
Yllätyin Salzburgin vanhassa keskustassa kävellessämme siitä, kuinka hyvältä tuntui olla taas siellä; Itävalta on vaan kerta kaikkiaan kuin toinen koti minulle, ja tunnen oloni siellä erityisen kotoisaksi ja harmooniseksi. Ei niin että olisin jotenkin aina muuten pää painuksissa ja masentuneena, mutta maa ja kansa vaan tuntuvat niin ”omalta”; tunnetta on vaikea selittää toiselle – onko joku teistä joskus tuntenut tällaista tunnetta? Onneksi voi aina iloita siitä, että joskus palaa taas takaisin!
Salzburgin lentoasemalla normaalit proseduurit; tsekkaus, turvatarkastus, taxfree-myymälän kautta koukkaus, odotus, jonotus, bussikuljetus…ja sitten lento kotiinpäin aikataulun mukaan.
PS. Aivan Salzburgin lentoaseman kupeessa (muutaman sadan metrin päässä lentoasemarakennuksetsta) sijaitsee iso Outlet-keskus, Designer Outlet Salzburg. Tätä emme olleet huomanneet matkaa suunnitellessamme; mikäli olisimme tämän huomanneet, olisi keskustareissu saattanut jäädä tekemättä…
