Matka 2024 – mitä jäi käteen?

Kuukasi sitten olin taas siinä tammikuun toisen puoliskon normaalissa mielentilassa – väsynyt, mutta onnellinen! Tämä olo valtaa yleensä minut aina Matkamessujen jälkeen, kun intensiivisen loppuviikko on täyttynyt inspiraatiosta, monista nauruista ja ihanista jälleennäkemisiä. Mutta nyt pienellä etäisyydellä – mitä jäi messuviikonlopusta käteen?

Jotenkin tämän vuoden messuista jäi hieman valju tunne; käytävät tuntuivat tavallista leveämmiltä, ja valkoista täyteseinää tuntui olleen aiempia vuosia enemmän. En tiedä oliko vain minulla sellainen tunne vai oliko oikeasti näin. Tokihan erityisesti lauantaina oli paljon väkeä liikkeellä Messukeskuksessa, mutta kaukana ollaan silti huippuvuosien yli 30.000 päiväkävijän luvuista. Tänä vuonna messujen kokonaiskävijämäärä asettui hieman reilun 50.000 kävijään, joka tarkoittaa hienoista nousua viime vuodesta. Tässä kohtaa on myös hyvä muistaa, että luku pitää sisällään myös matkailualan ammattilaiset, joita oli n. 13.000.

Tänä vuonna kävijämäärät jakaantuivat melko tasaisesti eri päivien välillä: torstain ammattilaispäivinä kävijöitä oli n. 8.000, perjantain ovien auettua yleisölle n. 11.500, lauantaina n. 20.000 ja sunnuntaina hieman yli 10.000. Mediaa Matkamessut kiinnostavat edelleen: akkreditoituja median edustajia oli lähes 500 ja meitä kotimaisia vaikuttajia yli 120.

Fiilismittarilla torstai tuntui tänä vuonna edellisvuotta vilkkaammalta. En tiedä oliko tämä merkki maailman siirtymisestä takaisin normaaliaikaan, kun viime vuonna pandemian jälkeen vielä hieman harjoiteltiin kokoontumista isommalla joukolla.
Torstaina messuhallissa painopiste oli vahvasti Matka Business Forumin puolella, jossa kävi koko päivän melkoinen kuhina kun muualla messuhallissa tuntui puolestaan melko rauhalliselta.

Torstai-illan After Work oli tänä vuonna siirretty messuhalliin, joten nyt oli ensimmäistä kertaa ilmassa laajemman ”stand partyn” tunnelmaa. (Nojooo, onhan niitä ennenkin ollut, mutta mikään tulee tuskin koskaan lyömään Blue1’n messupäivän jälkisammutusta, kun pääportaikon vieressä olleella osastolla nupit laitettiin kaakkoon ja skumppapullojen korkit poksahtelivat ABBAn tahtiin… Those were the days!). Tämä oli mielestäni onnistunut ratkaisu, mutta baaripisteiden mitoitus oli selkeästi arvioitu alakanttiin.

Entäs sitten messujen look?

Tämän vuoden messuhavaintohiin kuului, että osastot olivat matalampia, ja ainoa kaksikerrosratkaisu taisi tänä vuonna olla TallinkSiljalla. Korkeita messuseiniä näkyi kuitenkin edelleen, ja näyttävillä rakennelmilla erottuivat tänä mm. vuonna Olympia Kaukomatkatoimisto sekä Tukholman pastetlinsävyinen, tyylikäs osasto. Totuttuun tapaan korkeita rakennelmia oli myös risteilymatkatoimistoilla, joista niin We Love Cruisesin kuin Risteilykeskuksen osastot ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana nousseet selkeästi suosituimpien osastojen joukkoon.

Matalammasta rakentamisesta huolimatta osastojen näyttävyyteen satsataan edelleen ja erityismaininnan ansaitsee tänä vuonna Finnlinesin osaston peilipintainen jättinäyttö osaston toisella seinustalla (pääkuvassa), joka ikäänkin tuplasi osaston koon samalla kun näytöllä tuotiin osastolle ilmettä näyttävillä liikkuvan kuvan aineistoilla.

Olen ennenkin sanonut, että messuosastot rakenteineen ovat ainoastaan kulisseja jotka muodostavat näyttämön itse sisällölle: tuotteiden esittelylle, visualisoinnille sekä asiantuntijoista, jotka osaavat ja jaksavat innostuneesti herätellä kävijöiden uteliaisuutta ja tuoda oman kohteensa parhaat puolet esille.

Messujen ohjelma-anti

Olen sen sanonut aiemminkin, ja sanon se nytkin: itselleni messuilla yhä tärkeämmäksi anniksi on noussut eri ohjelmalavojen ohjelmat, joissa löytyy niin asiaohjelmaa kuin viihteellisempää tarjontaa.

Tänä vuonna omaksi ykköseksi nousi ehdottomasti Tarton kulttuuripääkaupungin esittely. Ennakko-odotus oli, että luvassa olisi puolikuiva, asiapitoinen esitys mutta toisin kävi: Antto Terras esitteli melkoisella stand-upesityksellä vuoden tarjontaa, ja lavalla nähtiin myös Krista Kiurun yllätysosallistuminen esitykseen. Erityismaininta myös esityksen päättäneelle kansanmusiikkiyhtye Kiioralle Setomaalta. Kokonaisuus oli loistava esimerkki siitä, että asioita voi tehdä toisella tavalla ja asiapitoisestakin aiheesta voi saada viihteellisen.

Minne menossa Matka?

Matkamessujen pienentynyt kuluttaja-asiakkaiden kävijämäärä herättää itsessä huolta messujen tulevaisuudesta – miksi? Siksi, että Matkamessut ovat Suoomen matkailualalle tärkeä kohtaamispaikka, mutta myös oman ammattitaidon kehittämisen areena, jossa päivitetään omaa osaamista ja kasvatetaan omaa yhteistyökumppaneiden verkostoa. Itsestään selvää ei kuitenkaan ole, että Helsingissä järjestetään tulevaisuudessakin Pohjois-Euroopan suurinta matkailualan tapahtumaa mikäli tälle ei riitä tarpeeksi kysyntää. Tuhannen taalan kysymys on, millä saataisiin houkuteltua tähän maailman aikaan ihmiset taas messuille entiseen tapaan?

Pääsyliput ovat melko arvokkaita, jos ajattelee esim. nelihenkistä perhettä, jossa lapset ovat teini-iässä niin satanen ei pitkälle riitä kun otetaan myös huomioon että messuilla kuluu yleensä rahaa myös pääsylipun oston jälkeen (vaikkei matkaa ostaisikaan messuilta).

Tässä yhtälössä tärkeässä osassa on myös mitä messukävijä kokee lipun hinnalla saavansa, sillä pelkkänä esitteenhakupaikkana messut eivät enää toimi. Omasta mielestä avain on miten paljon messutapahtuma pystyy tarjoamaan elämyksiä kävijöille. Ja tarjontahan kulkee käsi kädessä myös näytteilleasettajien kirjon kanssa. Halpaahan osallistuminen ei ole ja etenkin monelle pienemmälle yrittäjälle kustannus nousee helposti liian korkeaksi kun ynnätään kaikki menoerät. Tämä on valitettavaa, sillä juuri monet näistä pienemmistä yrittäjistä ovat juuri niitä kaikkein kiinnostavimpia. Onneksi yhä laajemmiksi kasvaneet suuraleuiden yhteisosastot mahdollistavat myös pienempien toimijoiden mukanaolon messuilla.

Kyllin ei voi mielestäni korostaa myöskään kohtaamisia messuosastojen esittelijöiden kanssa; tämä on ehdottomasti parasta antia messuilla. Näistä keskusteluista saa paljon sellaisia vinkkejä, joita ei itse netin syövereistä löydä (jos ovat edes aina löydettävissä interwebin ihmeellisestä maailmasta). Parasta antia on ehdottomasti kohtaamiset ja keskustelut näytteilleasettajien edustajien kanssa – niin tänäkin vuonna. Unohtamatta tietenkään kaikkia kollegoja ja ystäviä alalta, jotkut tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Sillä matkailuala on ja tulee aina olemaan ”People business”.

Ensi vuonna taas tammikuussa, tavalliseen tapaan: Matkamessut.

Mitkä mietteet sinulla on vuoden 2024 Matkamessuista?

Matkamessut 2025 järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 17.-19.1.2025