Obergurgl – alppikylien timantti

Joihinkin paikkoihin palaa aina mielellään uudestaan. Yksi sellainen on pienenpieni, alppilaakson perukoilla sijaitseva Obergurglin kylä, joka on lunastanut itselleen ihan oman paikkansa sydämessäni.

Itävalta on minulle rakas matkailumaa, ja olenpa usein sanonut, että maa minulle kuin ”zweite Heimat” – toinen kotiseutu. Itselleni tulee aina yhtä kotoisa olo maassa ja siellä on vaan yksinkertaisesti hyvä olla (osuutensa asiassa saattaa tietysti olla myös siinä, että olen koulussa lukenut pitkän saksan). Kun tällaisen paikan löytää sen vaan tietää ja tuntee. Niinpä olemme useasti talvimatkalle suunnanneet Itävaltaan, ja viime talvena jo kolmatta kertaa pieneen Obergurglin kylään.

Kylän yläpuolella avautuvat huimaavat maisemat – välillä, jopa niinkin, että henki melkein salpautuu korkeanpaikan kammoisella. Tällainen paikka on pilvien korkeudella sijaitseva Wurmkogel (3082 mpy.). josta avautuvat näköalat myös Italian puolelle. Vaikka polvet tutisevatkin kapealla vuorenharjalla sijaitsevassa näköalaravintolassa, tämä huippu vetää joka kerta puoleensa ja sinne on pakko päästä. Enimmäkseen maisemat saavat kuitenkin sykkeen laskemaan, sillä kun ympärillä on näin upeita alppimaisemia mieli lepää.

Obergurgl – kylä, jossa pieni on kaunista

Obergurgl on pieni kylä Ötztalin perimmäisessä pohjukassa, jossa läpikulkuliikennettä ei ole – tänne ei päädytä sattumalta. Vakituisia asukkaita kylässä on vain n. 400, mutta talven sesonkiaikana kylän väkimäärä moninkertaistuu matkailijoiden täyttäessä hotellit, ja niitä on paljon. Silmiinpistävää on etenkin neljän ja viiden tähden hotellien osuus. Hotellit sijaitsevat pääosin kylän keskustassa, toinen hotellikeskittymä on puolestaan Hochgurglissa, keskellä rinnealuetta.

Siitä huolimatta, että kyseessä on matkailusta elävä kylä se on onnistunut säilyttämään aitoutensa; edelleen aivan kylän keskellä löytyy niin navettoja kuin kanaloita ja kylän kaupassa on vahva lähikaupan tuntu kun kyläläiset vaihtavat kuulumisia. Valtavasti ostosmahdollisuuksia ei pienestä kylästä löydy, mutta urheilumuotia tarjoavia tyylikkäitä liikkeitä löytyy aivan riittävästi lomaviikkoon.

Iltaelämä on Obergurglissa rauhallista – tänne tullaan nauttimaan laskettelusta, hemmottelusta ja rennosta joutenolosta eikä niinkään kukkumaan aamutunneille asti. Toki täälläkin otetaan alppitunnelmasta ilo irti afterskissä ja löytyy kylästä myös yökerho (Josl Keller, joka sijaitsi hotellimme kellarissa mutta häirinnyt yöunia ollenkaan).

Onko Obergurgl alppien parhaiten varjeltu salaisuus?

Laskettelu Gurglissa tarjoaa paljon nautinnollista laskemista leveillä, aurinkoisilla rinteillä. Hissijärjestelmä on tehokas ja moderni ja pitkät hissijonot loistavat melkein aina poissaolollaan. Alppikylän sijainti lähes 2000 metrin korkeudessa takaa (yhdessä tehokkaan luetusjärjestelmän kanssa) lumivarmuuden ja lumiset kyläänlaskurinteet; silti ilmastonmuutos näkyy mielestämme selkeästi, sillä kylässä oli nyt huomattavasti vähemmän lunta kuin edellisillä kerroilla.

Korkeanpaikan kammoisena en edelleenkään nauti kaikista hiihtohisseistä, etenkään en korkealla kulkevasta, kaksi laaksoa ylittävästä Top Expressistä. Selviän kuitenkin siitäkin nykyään kohtalaisen hyvin (toisin kuin ensimmäisellä matkalla, jolloin en suostunut menemään kyseisen kabiinin kyytiin). Välillä jopa niinkin, että nautin maisemista.

Tarjoaako Obergurgl Alppien parasta laskettelua?

Mustien rinteiden ja superhaasteellisten laskujen määrässä ehkä ei, mutta meille tämä kohde kipuaa ehdottomasti kärkisijoille, koska nautimme Gurglin tarjoamista avarista rinteistä ja upeista maisemista. Ja löytyyhän täältä meidän mielestä myös alppien ehdottomasti paras afterski: Nederhütte.

Iltapäivällä kyläänlaskurinteen varrella sijaitseva perinteinen alppiravintola täyttyy kaikenikäisistä vieraista ja iloisesta tunnelmasta, joka tiivistyy entisestään paikan oman bändin, Nederlumpenin aloittaessa settinsä. Tarjolla on niin tuttuja bilebiisejä kuin alppihumppaa, jossa kaikki laulavat mukana, Joka kerta ihailemme tarjoiluhenkilökunnan puikkelehtimista täysillä tarjottimille väentungoksen keskellä. Ja vaikka tupa on täynnä löytyy aina jostakin pöydästä vielä muutamalle vieraalle tilaa – ja juttuseuraa. Kauniilla säällä iso terassi houkuttelee nauttimaan auringosta.

Mitä uutta Obergurgl tarjosi meille tällä kertaa?

Tutussa kohteessa, jossa on käynyt ennenkin odottaa aina jännityksellä uutta tarjottavaa kohteella on. Samalla tuttuun kohteeseen palatessaan osa viehätykset on juuri siinä, ettei kaikki ole aina uutta. Muuttumattomuudellakin on aina myös oma arvonsa.

Edellisen vierailumme jälkeen kylän keskusaukiolla on valmistunut uusi kongressitalo, Gurgl Carat, jonka julkisivussa näkyy kuten kylän muussakin visuaalisessa ilmeessä timantin muoto (itsestään Obergurgl käyttää slogania ”Gurgl – Diamond of the Alps”). Kylän kokoon nähden rakennus tuntuu hieman ylimitoitetulta, mutta esim. laskettelun maailmancupin osakilpailun yhteydessä tila tulee tarpeeseen.

Tälläkin kerralla saimme taas kokea. miten sää vaikuttaa hiihtoon. Etenkin näin korkealla sijaitsevassa hiihtokeskuksessa, jossa rinteet sijaitsevat suurimmaksi osaksi puurajan yläpuolella mikään ei tarjoa suojaa sankassa lumipyryssä. Huonossa näkyvyydessä laskettelu ei ole mikään nautinto, ja jos ei näkyvyyttä ole kunnolla turhia riskejä ei kannata ottaa vaan keksiä muuta tekemistä.

Esimerkiksi talvivaellus Schönwieshüttelle käy vaihtoehtoisesta ohjelmasta (joskaan sekään ei ole välttämättä yhtään parempi vaihtoehto kuin laskettelu pyrypäivänä). Ylös pääsee joko kävellen tai osan korkeusmetreistä hissillä (Steinmannbahn). Tosin hissilstä pyydetty 18 € hinta parin minuutin tuolihissikyydistä mikäli ei olisi ollut hissikorttia tuntui melko suolaiselta. Suksilla saapuvat voivat rinteestä tilata noudon, jossa moottorikelkalla vedetään suksilla seisovien letkaa.

Sapuessamme Schönwieshütteen olimme melkein ainoat, mutta puolessa tunnissa vuorten syleilyssä sijaitseva, moderni ravintola täyttyi miltei kokonaisuudessaan; tänn tultiin istumaan pidemmäksi aikaa; joissain pöydissä korttipakka otettiin esiin ja pöytään tilattiin viinipullot – ruokaa vasta hieman myöhemmin.

Paluumatkalla Schönwieshütteltä meidät palautettiin todellakin takaisin maanpinnalle – kirjaimellisesti. Olimme päättäneet palata Winterwanderwegiä takaisin kylään, ja tämä tarkoitti melkolailla rankkaa laskeutumista liukasta ja kapeaa polkua pitkin. Hyvällä tahdollakaan ei voinut että osittain jäinen, osittain liejuinen polku olisi vastannut odotusarvoa (lumikissalla) kunnossapidetystä reitistä. Pääsimme hiestä märkänä ehjänä perille – onneksi vasta polun kylän päässä näimme kyltin, jossa kiellettiin menemästä polulle ilman liukuesteitä ja sauvoja. Olisi ehkä ollut ihan kiva tieto polun alkupäässä ylhäällä vuorellakin…

Päätimme onnellisesti päättyneen laskeutumisen jälkeen palkita itsemme isolla huurteisella , ja kuinka ollakaan huonosta säästä johtuen vuorille suunniteltu iltapäivädisco oli siirretty juuri Zirbenalmin, Hütteen jonne olimme menossa. Hiihtoviikkomme aikana Gurglissa järjestettiin nimittäin Diamond Beats by Nassau Beach Club -tapahtuma, jossa DJ, muusikot ja tanssijat vastasivat rinneravintoloiden menosta ja tunnelmasta. Tapahtuma oli hyvinkin samankaltainen kuin Saalbachissa järjestettävä White Pearl Mountain Days (WPMD) .

Vaikka Suomessa nautitaan juuri nyt helteisestä kesäsäästä, monet suunnittelevat tähän aikaan vuodesta jo seuraavan talven matkaa valkoisen lumen peittämille vuorenrinteille Niin mekin (ja itse asiassa suunnitelmat on jo lyöty lukkoon jo aikaa sitten) – niistä ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa sen enempää…

Suunnitteletko sinäkin seuraavan talven laskettelumatkasi jo tässä vaiheessa vuotta?