Nukkumatti kutsuu kohta, joten tänään vain lyhyt mietelmä työmatkailusta…
Jostain ihmeen syystä sana työmatka on usein leimaantunut hieman negatiivissävytteiseksi, etenkin niiden keskuudessa joiden työhön kuuluu paljon matkapäiviä. Eikä välttämättä ihan syyttä – työkseen matkustaminen käy oikeasti työstä, ja pitkän palaveripäivän jälkeen kun illalla odottelee (ulkomaisella) lentoasemalla lentoa koti-Suomeen teleportaatio siintää kieltämättä joskus unelmissa. No ei vaiskaan, pitäähän lentoyhtiöilläkin olla jotain tekemistä…
Tänään ajellessani työmatkalla vuokra-autolla minulle ei niinkään tutuissa maisemissa havahduin kuitenkin pohtimaan työmatkailun toista puolta; sitä, että työmatka voi usein myös viedä sellaisiin maisemiin ja kohteisiin, joihin ei ehkä muuten tulisi lähdettyä. Ei siis hassumpi ”bonus”. Eikä kukaan ole onneksi vielä keksinyt verottaa tätä lisäarvoa, jonka työmatka voi tuottaa. Kukaanhan ei kiellä nauttimasta työmatkailun arjesta, enemmänkin sen on itsestä kiinni millä tavalla asioita katsoo. Tähän sopivat tutut laulun sanat: ”…elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa…”
Lomamatkalla katsoo kuitenkin maailmaa aina hieman eri silmin, ja kieltämättä odotankin jo seuraavaa lomamatkaa joka suuntautuu lumisiin maisemiin ja suksien päälle…
