Pidemmän aikaa omalla henkilökohtaisella taivaalla on ollut pilviä – aika tummiakin. Vähitellen nämä pilvet ovat hälvenneet ja vaikeudet on selätetty. Tuntuu että elämä on jälleen kääntymässä oikeaan suuntaan ja alkaa vähitellen olemaan jälleen mallillaan. Tuntuu hyvältä.
Ainahan elämä ei voi olla pelkkää auringonpaistetta, ja vaikka tiedostammekin tämän se on välillä niin helppo unohtaa.Vaikeudet kuitenkin muistuttavat siitä, että elämään kuuluu niin ylä- kuin alamäkiäkin. Ne kasvattavat meitä ihmisinä ja uskon että niitä tarvitaan, jotta voimme kasvaa ihmisinä. Niitä tarvitaan, jotta muistaisimme miten hyvin asiat kuitenkin loppujen lopuksi ovat täällä meillä Suomessa. Ihan pienistä ei aina kannattaisi valittaa.
Vastoinkäymiset opettavat myös muistamaan mikä on elämässä tärkeää. Ne opettavat meille nöyryyttä mutta myös kiitollisuutta siitä, että ympärillä on rakastavia ihmisiä, ystäviä ja sukulaisia. Ne muistuttavat meitä siitä, että elämä kantaa ja asiat ratkeavat aina tavalla tai toisella – eivätkä yhtään sen paremmin vaikka kuinka niitä murehtisi.
Viime aikojen haasteista johtuen täällä blogissakin on viime aikoina ollut tavallista hiljaisempaa; aikaa ja aiheita olisi ollut, mutta ei kirjoittaminen ole kertakaikkiaan kiinnostanut kun arjen selviytyminen on vienyt kaiken energian. Sinänsä varsin luonnollista, sillä ihminen on kokonaisuus jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Tänään lämpimästi paistanut aurinko enteili jo kevättä vaikka pakkanen nipistikin poskipäitä aamulla. Kirkkaalta taivaalta paistava aurinko muistutti, että talvikin on kohta taittumassa. Tämän viikon Keskiviikon kuva olkoon muistutuksena tästä. Kevään myötä valo ja pidentyvät päivät tuovat taas uutta energiaa elämään – nautitaan siitä!
Aurinkoista viikonjatkoa kaikille – yritetään muistaa, että elämä on ihanaa ja yksinkertaisetkin asiat voivat olla hienoja ja arvokkaita!
