Myönnän. Odotan niitä – ensihiutaleita. Päivien lyhentyesä ja pimeyden tiivistyessä ympärillämme odotan lapsenomaisilla innolla niitä ensimmäisiä lumihiutaleita, jotka leijailevat taivaalta hitaasti muodostaen askeleideni alle valkoisen maton. Meteorologi lupasi aamulla, että odotus on kohta ohi.
Olen ennenkin todennut täällä blogissa, että Suomen neljä täysin erilaista vuodenaikaa on uskomaton rikkaus, jota emme itse ehkä aina huomaa ja arvosta. Iän myötä olen myös huomannut yhä selkeämmin, kuinka tarvitsen niitä kaikkia; ilman vuodenaikojen vaihtumista elämä tuntuu vaillinnaiselta (pakko myöntää, vaikka en ehkä juuri syksyn pimeyttä niin arvostakaan). Tämä on ehkä myös osa suomalaista identiteettiäni ja pala suomalaisuudesta, jota ei ulkomaalaisten ehkä aina ole niin helppo ymmärtää.
Talvi & ensilumi tervetuloa – odotan teitä jo!