Ensimmäinen alppilomapäivä valkeni aurinkoisena, ja hyvin nukutun yön ja maittavan aamiaisen jälkeen oli aika suunnata kellarikerroksen suksitalliin sovittelemaan monoja jalkaan. Jostain ihmeen syystä tämä toimenpide aiheuttaa aina melkoisesti puuskutusta & ähinää ensimmäisellä kerralla, vaikka ”tanssikengät” ovat sinänsä hyvät ja sirot. Tänä vuonna emme Suomen kehnoista talviolosuhteista johtuen olleet ehtineet vielä kotimaassa korkata laskettelusesonkia, joten Alpenhofin kellarissa oli myös kauden ensi-ilta monojen kanssa.
Ensimmäisen Flachaun päivän aamu valkeni kirkkaana. Kuva: © Matkoilla-blogi
Flachauhan on siitä kiva laskettelukohde, että se kuuluu Ski Amadé-hissilippujärjestelmään, joka ulottuu aina Schladmingista idässä Gasteinin laaksoon lännessä eli rinnealueita on varovaisesti ilmaistuna riittävästi samalla kortilla: yhteensä 270 hissiä ja 760 rinnekilometriä! Olimme päättäneet aloittaa Zauhenseen suunnalla, jonne oli n. 20 minuutin matka Skibussilla Flachauwinklin Highport-hissiasemalle, josta matka jatkui kabiinihissillä ylös väliasemalle ja sieltä vielä lyhyen tuolihissipyrähdyksen verran Rosskopfin huipulle.
Zauchenseen alue osoittautuikin varsin viehättäväksi. Hieman pienemmällä ja kotoisen viihtyisällä rinnealueella oli runsaasti leveitä ja nautinnollisia rinteitä, niin sinisiä kuin punaisiakin ja enemmän haasteita kaipaavillehan alueelta löytyy myös MM-cuprinne.
Lounastauon otimme pienemmällä Adlerhorst Almilla, jossa Ilmeisestikin vanha isäntä hoiti hyväntuulisesti niin tiskien keräilyn, Guten Appetit-toivotukset kuin pienen jälkiruokasnapsin tarjoilun talon piikkiin. 🙂
Zauchensee, Gamskogelin huipulla, josta MM-kisarinne alkaa. Kuva: © Matkoilla-blogi
Oikealla vai vasemmalle? Kuva: © Matkoilla-blogi
Zauchenseen alue tarjoaa niin leveitä rinnenautintoja kuin kauniita maisemia. Kuva: © Matkoilla-blogi
Koska meillä hiihtolomalla päällimmäinen tavoite on ulkoilu raikkaassa alppi-ilmassa sekä nautinnollinen rentoutuminen ja ensimmäinen hiihtopäivä vaati jo alkuiltapäivästä veronsa väsyneiden jalkojen muodossa, päätimme ottaa Skibussin takaisin Flachauhun suoraan Zauchenseen alaasemalta. Laskimme bussiaikataulua tutkittuamme (ja todettuamme, että Altenmarktisssa oli aikatauluun merkitty autonvaihto), että matkaan kuluisi näin suurin piirtein saman verran aikaan kuin jos olisimme nousseet Rosskopfille, ja menneet sieltä Highport-aseman kautta bussilla hotellille Flachaussa.
Kattia kanssa.
Matka Altenmarktiin saakka sujui ilman ongelmia, mutta kuljettajan kuuluttama bussinvaihto Flachauhun ei enää sujunutkaan. Sitä Flachaun bussi nimittäin ei koskaan tullut (oli ilmeisesti jo lähtenyt meidän saapuessamme Altenmarktiin, eli se sujuvista vaihdoista…). Höh, huijata nyt pahaa aavistamattomia turisteja tällä tavalla…
Sunnuntai kun oli busseja kulki kerran tunnissa, joten vaihtoehtona oli joko taksin ottaminen tai hieman vajaan tunnin odottelu. Vaihtoehtoina olivat edellisten lisäksi joko päivän pilaaminen harmittelemalla tai sopeutuminen tilanteeseen. Päätimme odottaa seuraavaa bussia, joten asetuimme kylän keskustan perinteisen Gaststätten Stubeen toisille afterskioluille. Ulko-oven vieressä ei kylläkään ollut muita suksipareja, eikä sisällä ollut muita afterski-vieraita… Noin tuntia laskettua myöhemmin siis saavuime takaisin Flachauhin ja hotelliimme.
Zauchenseen alueella vietimme loman aikana toisenkin päivän, tosin silloin vain puolikkaan sillä katsastimme samalla reissulla Flachauwinklistä toiselle puolelle nousevan Shuttlebergin rinnealueen. Tämä alue ei kuitenkaan ihan mielyttänyt allekirjoittanutta (lue: hieman liiankin hyvät näkymät alas laaksoon korkeanpaikan kammoiselle), joten siirryimme iltapäiväksi tutulle Zauchenseen puolelle nautiskelemaan.
Shuttleberg-alueen huipulla, Mooskopfilla. Kuva: © Matkoilla-blogi
