Niin mukavaa kun onkin jättää arkiset askareet ja keskittyä rentoutumiseen ja joutenoloon ennen pitkää huomaa kaipaavansa arkea ja siihen kuuluvaa normaalia rutiinien jatkumoa. Jollei olisi arkea ei myöskään olisi juhlaa. Molempia tarvitaan – ja melko nopeasti huomaa kaipaavansa molempia puolia. Hyvä niin, sillä en usko että ihminen voi hyvin ilman työtä. Sama pätee myös matkoihin: matkoilla ollessaan alussa tuntuu siltä että maailmalla voisi viipyä vaikka kuinka kauan, mutta jonkin ajan kuluttua huomaa olevansa valmis lähtemään kotiin jatkamaan arkea. ”Lagom är bäst”, kuten sanotaan.

Vaikka välipäivät lomailenkin, kotitöitäkin riittää näille päiville ja aivan kuten leipätyökin on tärkeä nämäkin työt ovat tärkeitä ja ison arvostuksen ansainneet. Vaikka kotityöstä ei (ainakaan yleensä) makseta, tämäkin on arvokasta työtä joka omalla tavallaan myös pitää kansantalouden pyörät pyörimässä.

Näin vuodenvaihteen alla on kohta myös aika summata vuosi ja miten se on sujunut – niin kotona kuin matkoillakin. Paljon on vuoteen mahtunut, niin iloa kuin murehtimistakin, joskin vaakakuppi painuu ehdottomasti vahvasti positiivisen puolelle. Tarkemmin tästä ”tilinpäätöspostauksessa”.