Hollannin ja Ranskan jakama saari, St. Maarten

St.Maarten – Hollannin ja Ranskan jakama saari – oli Puerto Ricon San Juanin ja St.Thomasin Charlotte Amalien jälkeen kolmas ja viimeinen saarikohteemme Karibian risteiilyllämme.

Aamu valkeni jälleen aurinkoisena, ja aamu-uinti Karibian lämpimän auringon alla virkisti taas ihanasti laivan lipuessa uuteen satamaan saaren hollantilaisen puolen pääkaupungissa Philipsburgissa. Tämä oli mielestämme yksi risteilymatkustamisen luksushetkistä. Aamiainen nautittiin ennen maihinnousua hieman nopeammalla kaavalla pääruokasalin isommassa, jaetussa pöydässä. Tällä kertaa ei kuitenkaan kovinkaan onnistuneesti: pöytäseurueemme kuusi amerikkalaista eläkeläistä olivat vain kiinnostuneita keskustelemaan maan sosiaali- ja eläketurvasta keskenään, eivätkä mitkään yritykset muuhun pöytäkeskusteluun oikein ottaneet tulta. Totesimme, että tästä syystä kahdenhengen pöytä oli meidän osaltamme risteilyllä aivan nappivalinta (toki riippuu täysin pöytäseurueestakin, sillä eräänä toisena aamuna valitessamme jaetun pöydän meillä oli seurana oikein mukava ja herttainen pariskunta).

Aamiaisen jälkeen oli aika suunnata maihin, ja siinä vaiheessa Reflextionin lisäksi pienen matkan päässä keskustasta sijaitsevaan risteilysatamaan oli jo kiinnittynyt viisi muutakin kohtalaisen kookasta alusta; luvassa olisi siis muutama muukin risteilyturisti pienellä saarella. Pitkän laiturin molemmin puolin paikoittaneet risteilijät muodostivatkin varsinaisen ”risteilybulevardin”, jota pitkin astelimme kohti Whatey-risteilysataman taxfree-kauppojen keskittymää.

Risteilijälaiturista muodostuu laivojen välissä varjoinen kuja. Kuva: © Matkoilla-blogi

Philipsburgin risteilijäsatamassa oli Reflectionin kanssa samaan aikaan viisi muuta risteilijää, mm. kuvassa oikealla näkyvä, Turussa rakennettu RCCL’n Oasis of the Seas. Kuva: © Matkoilla-blogi

Noin kilometrin matka risteilysatamasta keskustaan taittuu joko kävellen tai lämpimässä ilmastossa mukavammin reilussa viidessä minuutissa vesitaksilla, joka liikennöi non-stop (päivärannekkeen hinta 8 USD).

Philipsburgin keskustaan matkataan risteilijäsatamasta vesibussilla. Kuva: © Matkoilla-blogi

Philipsburgin rantakatu Boardwalk, St.Maartenilla. Kuva: © Matkoilla-blogi

Philipsburgissa hiekkaranta on aivan kaupungin keskustassa. Kuva: © Matkoilla-blogi

Keskustan kävelykatua pitkin kulkiessamme silmiin piistävää oli Philipsburgissa talojen värikkyys; lla hieman näytteitä värien käytöstä, tervetuloa mukaan kierrokselle Philipsburgin keskustaan.

Philipsburgin keskustan värikkyyttä. Kuva: © Matkoilla-blogi

Karibian värejä Philipsburgin pääkadun varrella. Kuva: © Matkoilla-blogi

Samaisen L’Escargot-ravintolan mielenkiintoisen näköinen muuntajakaappi – toimiihan se näköjään näinkin. Kuva: © Matkoilla-blogi

Philipsburgin keskustan värikkyyttä… . Kuva: © Matkoilla-blogi

…näkyy kaikkialla – rakennuksen koosta riippumatta. Kuva: © Matkoilla-blogi

Philipsburgin pääkatu, Voorstraat. Kuva: © Matkoilla-blogi

Philipsburg, St. Maarten. Huomatkaa kello Hollannin ajassa. Kuva: © Matkoilla-blogi

Jollain tavalla mielestämme talojen värikkyys ja Philipsburgin ilmapiiri oli kuitenkin täysin erilainen kuin kahdella ensimmäisellä saarella – ihan positiivisella tavalla.

Philipsburgin keskustassa emme jaksaneetkaan Charlotte Amalien kello- ja timanttiliikekeskittymän jälkeen enää oikein innostua kyseisten liikkeiden määrästä, vaan lämmin ilma ja suoraan rannalla sijaitsevan kaupungin rento tunnelma kietoi meidät raukeanihanaan tilaan, jossa päivä oli melkein lipua käsistä, ennenkuin ”tartuimme hetkeen”. Olimme etukäteen olleet hieman kahden vaiheilla päiväohjelman suhteen, mutta onneksi päätimme kuitenkin lopulta toteuttaa alustavat suunnitelmamme.
Arvaatte ehkä mitkä? Jos ette – stay tuned…retkestämme lisää tulevassa postauksessa!