Tänään jatkamme Karibian risteilyä; aikaisemmista postauksista löytyy ensitunnelmia laivaannoususta ja lähdöstä sekä Reflection-aluksen sisätiloista.
Mielikuvat Karibian risteilijöistä liittyvät usein aurinkokansiin ja rentoon oleskeluun aurinkotuolissa altaan vieressä kirkkaassa auringonpaisteessa. Tämähän meidänkin mielikuvakin oli ennen risteilyä, eikä se ihan väärä ollutkaan mutta totesimme melko pian, että aluksemme ulkokansille mahtui niin paljon muutakin kuin tämä mielikuvien allasalue. Itse asiassa se ei muodostunutkaan meidän ykkössuosikiksi, sillä me emme niinkään ole koskaan viihtyneet suorassa auringonpaahteessa rannalla aamusta iltaan, vaan ennemminkin puolivarjossa hyvän kirjan seurassa (silloin kun kävellen tehdyt tutkimusretket lomaympäristössä eivät ole houkutelleet enemmän). No kumpaankin edellämainituista löytyi alukselta runsaasti vaihtoehtoja. Eli lippis päähän, shortsit jalkaan ja aurinkovoiteet kohdilleen ja menoksi!
Aloitetaan muutamalla kuvalla laivan uima-altailta, koska nämä ikään kuin kuuluvat ”vakiovarusteluun” kaikilla risteilijöillä. Käydään ensin kurkkaamassa sisäaltaalla (joka oli muuten K18-aluetta, millä tarkoitettiin ilmeisesti että alue oli ”rauhoitettu” hieman hiljaisemmaksi alueeksi; ei passannut hirveän kovaan ääneen keskustella sisäaltaalla…). Sisätila oli sikäli suhteellinen käsite, että päiväsaikaan sekä katto- että sivuikkunat pidettiin auki, mikä aiheutti paikka paikoin vetoa jäätävän ilmastoinnin ja trooppsen ulkoilman kohdatessa; tätä syystä tila vain ”semisuosikki”.



Mutta: ei nyt juututa aurinkoisena päivänä kuitenkaan sisätiloihin vaan jatketaan ulkokannelle kuten lupasinkin; eteenpäin, olkaa hyvät!

Suunnataan aluksi laivan keskiosassa sijaitsevalle ulkouima-altaalle. Alla olevista kuvista voi jäädä kuva, että allasalueella olisi kovin ahdasta; tokihan aurinkotuolit olivat pitkissä riveissä, mutta silti allasaluetta ei ole niillä ahdettu liian täyteen. Tuoleja on riittävästi (joskin jonkin verran ihmiset varailivat näitä tavaroillaan häipyäkseen sitten pitkäksi aikaa muualle – eiväthän tähän mitkään kiellot tai kehotukset näköjään tepsi), ja aurinkokansitilaa, jonne tuoleja on levitetty on todella paljon; itse asiassa luin jostain, että juuri Reflectionilla (joka on Celebrity Cruisesin Solstice-luokan viides ja viimeinen alus) aurinkotuolien määrää oli lisätty hieman vanhempiin sisaraluksiin verrattuna.
(Katselimme satamissa viereen paikoitettujen, muiden varustamoiden laivojen aurinkokansia, ja kyllä monella huomattavasti ahtaampaa näytti olevan.)



Mikäli auringonotto rupeaa tylsistyttämään aurinkokannella tarjolla on myös erilaista viihdeohjelmaa aina zumbatunnista, discotanssikurssista ja allasolympialaisista laivan orkesterin tai DJ’n musiikkiin. Ja nälkäkään ei pääse yllättämään, sillä Mast Grill’issä hampurilaisia paistetaan liukuhihnalla. Terveellisempikin vaihtoehto löytyy sisäaltaan viereisestä Aqua Spa Café’sta, joka on erikoistunut kevyempiin annoksiin, salaatteihin ja eriliaisiin smootheihin.
Eri puolilla laivaa näkyi useasti myös laivan päällystöä, usein myös aurinkokannella. Näillä leveysasteilla Tärkeä osa päällystön työstä on nimenomaan näkyä matkustajille ja myöskin seurustella heidän kanssaan – tätä näkymistä toivoisi joskus hieman enemmän meidänkin laivoilla. Onhan tämä myö mahdollisuus suoraan palautteeseen ja antaa varmaankin paremman tuntuman siitä miten vieraat viihtyvät kuin mihin paraskaan asiakastyytyväisyystutkimus pystyy. Uesin päällystö osallistui myös erilaisiin turnauksiin, jossa vastakkain olivat matkustajat ja päällystö, tarjolla oli mm. pöytätennisturnausta, pool volleyta ja bocciaa.
Celebrity Cruisesin Solstice-luokan laivojen yhtenä ominaispiirteenä on ulkokannen nurmikkoalue, ”Lawn Club”, jossa mm. em. bocciaturnaus käytiin. Nurmikentän laidoilla oli riippumattoja (valitettavasti ei kuitenkaan kovinkaan mukavia) ja mikäli lompakkoa olisi kaivanut myös lisämaksusta vuokrattavat Cabanat olisivat olleet vaihtoehto. Itsen en tosin ehkä näe järkeväksi maksaa niistä, koska muutenkin ulkokannella oli runsasti muita mukavia vaihtoehtoja oleskeluun.




Ylimmällä, 16. kannella (Solstice-kansi) keulassa on isohko, melko rauhallisen oloinen kansialue, jossa on runsaasti aurinkotuoleja; haittapuolena näin ylhällä ja keulassa tosin on melko tuulinen sijainti. Kannen alapuolella, komentosillan yläpuolella sijaitsee laivan koriskenttä, jonka näköalojen täytyy kuulua risteilylaivojen parhaimmistoon.
Mutta ei harhauduta nyt reitiltä, vaan edetään – perällepäin, olkaa hyvät…


Huomattavasti alempana laivassa sijaitseva pelastusvenekansi (kansi 5) tarjoaa jonkin verran istumapaikkoja (ei aurinkotuoleja), sekä alempana sijaitsevana aivan erilaisen näkymän merelle.

Laivan ulkokansitiloihin kuuluvat ehdottomasti myös hyttien parvekkeet, jotka ehkä unohtaa liiankin helposti tässä yhteydessä. Oma, suojaisa parveke tarjoaa ihanan rauhoittumispaikan kun haluaa nauttia meri-ilmasta ja näköaloista ihan omassa seurassa. Meillä parvekehytti oli alusta asti ”must” kun lähdimme suunnittelemaan risteilyä, ja kokemuksen perusteella kannattaa kyllä ehdottomasti maksaa lisähinta siitä. Tunne kun aamulla avaa parvekkeen oven ja käy kurkkaamassa päivän kohdemaisemaa ja ilmanalaa on melkoisen ihana.

Illaksi tunnelma laivalla muuttui, ja niin myös ulkokannella. Pimeyden tiivistyessä ja valojen syttyessä trooppisen lämpimät illat loivat tunnelman, joka eroaa melkoisesti illoista laivoilla täällä meidän leveysasteiden laivoilla.




Kuva: © Matkoilla-blogi


Viimeinen kuva liippaa jo oikeastaan laivan viihdeohjelmaa, sillä se on otettu iltana, jolloin sisäuima-allas muutettiin (Varsin onnistuneesti) illaksi yökerhoksi.
Iltaohjemasta, ruoasta ja monesta muustakin aiheesta kuitenkin lisää tulevissa postauksissa.
2 kommenttia
Oi ja voi. Mä olen niin rakastunut tuohon laivaan. Bucket list senkuin kasvaa, sillä minun on vain pakko päästä piknikille tuolle nurmimatolle.
Heh-heh..
Syitä pitää laivasta on kyllä vielä varastossa tuleviin postauksiin… 🙂