Usein käy niin, että usein ohitettu paikkakunta jää ikään kuin pimentoon; liian tutussa paikassa ei tule huomattua kaikkea mitä sillä on tarjota (ja yhtä usein tulee ohitettua kommentilla ”…poiketaan sitten joskus toiste, paremmalla ajalla…”).
Näin oli meilläkin käynyt Huittisten kanssa, vaikka olimme jo kauan sitten kuulleet, että sekä Butiken på Landet että Huittisten Wanha Pappila ovat käymisen arvoisia paikkoja.
Butiken på Landet-myymäläketju koostuu yksityisistä, maalaismiljöössä sijaitsevista myymälöistä, jotka ovat keskittyneet laadukkaisiin vaatteisiin ja sisustuartikkeleihin. Ruotsissa alkunsa saaneella ketjulla on yhteensä vv liikettä, joista cc on Suomessa. Vaatteiden tyylissä on vahvaa brittiläisen countryside-tyylin vaikutteita, paljon villaa ja kestäviä materiaaleja (eli valikoima ei ole ihan halvimmasta päästä).
Vaikkakin kyseessä on myymäläketju, myymälöissä on eroja – tosin myymäläkonsepti takaa tietyn samankaltaisuuden valikoimissa (pitkälti samoja vaatemerkkejä valikoimissa) sekä liikeiden ulkoasussa. Huittisten Butiken på Landet sijaitsee Kuikon tilalla, pienen matkan päässä Huittinen – Turku -tieltä (josta on hyvä viitoitus perille). Tämä ”maatilapuoti” täytti muuten äskettäin 8 vuotta, joten kysyntää tämäntyyppisille liikkeille ilmeisesti on myöskin (tai ehkä nimenomaan?) maaseudulla. Lähimpänä pääkaupunkiseutua sijaitsevat Kulloon kartanon ja Fiskarsin ruukin ”Butiken på Landet”-myymälät.
Kuikon tila / Butiken på Landet. Kuva: Butiken På Landet
Butiken på Landet”-käynnin jälkeen suuntasimme eteenpäin toiseen ”helmipaikkaan” Huittisissa, nimittäin Huittisten Wanhaan Pappilaan.
Kauniissa joenvarsimaisemassa sijaitsevaa valtavaa pappilaa ympäröi puutarha nurmialueineen, pensaineen ja vanhoine puinen – kokonaisuus, josta en usko että voi olla pitämättä.
Sisällä pappilassa vastassa ovat korkeat ja kookkaat salit kaakeliuuneineen, kaikki suhteellisen hyvässä kunnossa, joskaan sisustus ei kokonaisuudessaan edustaa rakennuksen ikää. Ensivaikutelma on, että entiseen aikaan Huittisten papilla on todellakin ollut tilaa asumuksessaan., mutta näinhän usein on vanhojen maaseutupappiloiden kohdalla. Hieno asia on, että monet pappilat (Huittisten Wanhan Pappilan lailla) ovat saaneet ”uuden elämän”, ja säilyvät osana meidän kulttuuriperintöä myös jälkipolville.
Käydessämme ruokailemassa Pappilassa noutopöytään oli katettu kylmiä ja lämpimiä alkuruokia (salaattipainotteisia), ja pääruokana oli kermainen lohikeitto. Keittolounas alkuruokapöydän kera onkin ns. normaalikattaus, joskin aika ajoin sunnuntaisin tarjolla on myös pihvilounas. Lounaspöydän hintaan kuului myös jälkiruokakahvit kakkupöydän kera; sokeria ja voita ei leivonnaisissa oltu säästetty…nam.
Vaikkakin alkuruokabuffetin lajien määrä ei ollut mitenkään liian suuri, kokonaisuus oli herkullinen (upea miljöökin varmaan vaikuttaa siihen, että ruoka maistui) ja vatsa täyttyi aivan tarpeeksi.
Heti sisääntulon yhteydessä, lasisella kuistilla on pappilan kahvila-osio, josta näkyi saavan halutessaan myös kahvin ja leivonnaisten kyytipojaksi liköörilasillisen, jos ympäristö sattuisi inspiroimaan sille tuulelle.
Kuistin takana, vanhassa kirkkoherranvirastossa oli pieni lahjatavarakauppa, jonka valikoimissa oli…no, kaikkea hyvää ja tarpeellista pientä sisustustavaraa.
PS. Kesän grillikaudella kannattaa myös muistaa, Kivikylän kotipalvaamosta hankkii maanmainiot lihatuotteet.
