Elokuun Instagram Travel Thursdayn teemaa ei oltu määritelty etukäteen, joten ajattelin omassa postauksessani nostaa kesän Prahan matkan Instagram-kuvasatoa.
Itäeurooppalaisia kaupunkeja mielletään usein harmaiksi, tänä päivänä tosin mielestäni syyttä. Praha oli kylläkin erittäin harmaa käydessäni siellä ensimmäistä kertaa vuonna 1988, mutta nykyään kaikki on toisin: kaupungin vanhoja taloja on laajalti korjattu ja vähemmänkin kaunista arkkitehtuuria edustavat talot ovat joissakin tapauksissa saaneet värikästä lisäpiristystä julkisivuihinsa.
Yhdet ovat Prahassa kuitenkin entisellään: punatiiliset katot, joita riittää etenkin vanhassakaupungissa ja Mala Stranan puolella. Näistäkin sain nauttia kun suuntasin Kaarlensillalle heti aamukuuden jälkeen ennenkuin se oli täyttynyt ääriään myöden muista matkaajista. Tunnelma sillalla oli varhain sunnuntaiaamulla hyvin erilainen, kun kaikki muut kanssaliikkujat olivat joko liikkeellä kameran kanssa, morsiuspareja otattamassa hääkuvaansa tai lenkkeilijöitä. Tästä omalla kohdallani uudesta kaupunkilomakokemuksesta lisää tulevassa postauksessa.
https://www.instagram.com/p/Bjju7iEnhpb/?taken-by=matkoillablogi
Punainen tiili vaihtui seuraavana päivänä punaruskeaan Kostela Nejsvětějšího Srdce Páně-kirkon (Pyhimmän Vapahtajan Sydämen kirkko) kohdalla. Vinohradyn kaupunginosassa sijaitseva modernismia edustava kirkko valmistui vuonna 1932 ja on nykyään listattu kansallisena kulttuurimonumenttina. Kirkko osui kohdalle kävelyretkellä, jonne olimme lähteneet tavoitteena tutustua myös keskustan turistialueiden ulkopuoliseen Prahaan. Tyyliltään hyvin erikoinen kirkko (etenkin kapea kellotorni on varsin merkillisen näköinen) oli valitettavasti suljettu päivällä, joten yhtälailla kauniisiin sisätiloihin tutustuminen jäi ikkunan läpi kurkkaukseen.
https://www.instagram.com/p/BjmbRb0H4q0/?taken-by=matkoillablogi
Jatkoimme kävelyämme Vinohradyssa ja Pavilon-hallin, joka oli itse asiassa jo etukäteen bongattu kohde. Tämä vanha, kaunis kauppahalli on nykyään täynnä designia ja sisustusliikkeitä; kovin paljon sohvaa pienempää ostettavaa ei hallista kuitenkaan löytynyt – ehkäpä pienoinen pettymys. Niinpä hellepäivän uuvuttamina istahdimme hetkeksi Pavilonin ainoaan baariin lohduttautumaan vilvoittavalla Cola-lasillisilla. Torjuttuamme mielipahan tyylikkäässä ympäristössä jatkoimme kävelyä kauniiden jugendtalojen kaupunginosassa, Vinohradyssa.
https://www.instagram.com/p/BjnFFggnF3L/?taken-by=matkoillablogi
Rumiakin rakennuksia löytyy tosin Prahastakin – useita. Niihin voidaan lukea Kansallisgalleria, joka sijaitsee vuonna 1928 valmistuneessa Messupalatsissa – yksi Prahan ensimmäisistä funkkisrakennuksista (eikä rehellisyyden nimissä välttämättä kovinkaan kaunis sellainen). Toisaalta ehkä melko ilmeetön rakennus on juuri oikea näyttämö upealle taiteelle?
Harmaan rakennuksen edustalla värikäs taideteos piristää kuitenkin katukuvaa ja sisällä avara, rakennuksen läpi ulottuva valopiha yllätti iloisesti. Aina ei siis kannata antaa ulkokuoren hämätä.
https://www.instagram.com/p/Bjo5kIOnXCW/?taken-by=matkoillablogi
Yksi Prahan värikkäimmistä nähtävyyksistä on Lennon Wall, joka sijaitsee kivenheiton päässä Vltava-joesta. Alunperin protestina 1980-luvulla syntynyt graffitiseinä muuttaa ulkonäköään jatkuvasti uusien maalausten peittäessä vanhat alleen.
Käydessämme muurilla siellä oli yllättävänkin rauhallista vaikka se sijaitseekin aivan Kampa-saaren vieressä, ainoastaan parinsadan metrin päässä Kaarlensillallta. Liekö syynä, ettei paikalle välttämättä eksy, ellei sitä tiedä etsiä: muuri sijaitsee muutaman mutkan sekä ”..ei täällä ole mitään nähtävää…”-epäilyksen takana.
https://www.instagram.com/p/BjkQwgWHeGZ/?taken-by=matkoillablogi
Oletko käynyt Prahassa ja mikä sinun mielestä edustaa parhaiten ”värikästä Prahaa”?
Tämä blogipostaus on osa Instagram Travel Thursday -kampanjaa, jonka jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda.
Pssst: Matkoillablogin Instagram löytyy osoitteessa @matkoillablogi – ota seurantaan jos et jo seuraa!
12 kommenttia
Onpa tuo lennonin muuri sotkussa! Kun me olimme kymmenen vuotta sitten, oli se hyvin erilainen. Mielestäni silloin tori oli upean värikäs. Oli pääsiäinen ja koristelu sen mukainen.
Joo, varmaankin ollut hyvin erilainen 10 vuotta sitten. Keskieuroopassa pääsiäiskoristelut ovat tosiaankin usein upeita. Kiitti kommentista, Sari!
Mä tykkäsin Prahassa Cernyn erikoisista patsaista. Ja viihdyin erityisen hyvin Mala Stranan puolella, josta löytyi paljon väriä. Lisäksi Strahovin luostarin kirjasto oli jopa yliampuvasta koristeellisuudestaan huolimatta todella kaunis.
Mala Stranan pikkukujat ovat viehättäviä ja ihanan hiljaisia, vaikka aivan suurkaupungin keskustassa ollaankin. Strahovin luostari oli meillä harkintalistalla, mutta jätettiin seuraavan kertaan kuten myös Müllerova Vila, jonka kierrokselle emme enää mahtuneet.
Täytyypä myös perehtyä hieman näihin Cernyn patsaisiin Prahassa, kiitti vinkistä Hanneli!
Praha on ollut yksi mun aikuisiän ensimmäisistä kohteista, kun kävin siellä vuonna 2000. Varmasti on kaupunki muuttunut sen jälkeen – ilmeisesti ainakin turistimäärät ovat kasvaneet huimasti. Minä en muista Prahaa tuolta ajalta kovin värikkäänä kaupunkina, joten ehkä muutosta on tapahtunut sen jälkeen. Tanssivat talot toistuvat edelleen monissa kuvissa, ja ne minäkin muistan. Uusi vierailu kaupunkiin on ollut suunnitelmissa jo pitkään, mutta toistaiseksi se on joutunut väistymään muiden kohteiden tieltä.
Kiitti kommentista! Eikun varaamaan uusintakäyntiä Prahaan, Katja!
Matkailijoita oli Prahassa melko paljon jo 90-luvulla kun edellisen kerran kävin kaupungissa, eikä määrä ole ollut laskemaan päin. Mielestäni ei tätä kannata kuitenkaan pelästyä – nykyään kun melkein kaikissa kohteissa on matkailijoita tungokseen asti. Prahassa ei myöskään tarvitse poiketa kovinkaan paljon sivummalle ennenkuin kadut muuttuvat rauhallisemmiksi.
Olin viime elokuussa pari viikkoa Prahassa, mutta en tainnut nähdä näistä muuta kuin Kaarlen sillan! Jopa Lennonin seinä unohtui käydä katsomassa, kun helteissä keskityttiin enimmäkseen tutkimaan vain majapaikkamme ympäristöä Zizkovin kaupunginosassa – ja välttelemään keskustan turistilaumoja. Ihan kiva kaupunki, mutta ei tehnyt niin suurta vaikutusta että olisi tarvetta mennä kovin pian uudestaan.
Lennonin seinä tosiaankin unohtuu helposti, koska sinne ei helposti eksy ”vahingossa”.
Zizkovissa ei kaiketi ollut turistilaumoista kovinkaan paljon tietoa – onko tärppejä Zizkovin kaupunginosaan (TV-tornia lukuunottamatta)?
Kiitti kommentista Terhi!
Kiva nähdä kuva Lennon Wallista päivänvalossa. Osuin sinne ystäväni kanssa keväällä vasta illalla. Oltiin noitien iltana noitavermeissä. Siinä yritettiin ottaa selfieitä muurilla, mutta aika suttuisiahan niistä tuli. Itä-Euroopassa mua jotenkin kiehtoo myös rumuus. Vanhoissa kaupungeissa on niin paljon kaikkea kaunista, mutta myös ihan kammottavaa sovjet-arkkitehtuuria.
Olepa hyvä!
Joo, voin kuvitella että muurista ei ihan samanlaista kuvaa saanut kellertävien katulyhtyjen valossa…
Totta on, että Itä-Euroopan kaupungit ovat vastakohtien kaupunkeja, joissa on paljon sekä rumaa että kaunista. ”Sosialistista arkkitehtuuria” ei todellakaan aina voi sanoa kauniiksi, mutta joukossa on mielestäni myös mielenkiintoisia rakennuksia, joissa aate näkyy esim. julkisivujen koristelussa tai patsaissa.
Itse en ole käynyt vielä Prahassa ja sinne on suunniteltu useampiakin reissuja vuosien varrella. Itse asiassa olisi sinne nyt pari ilmaista yötäkin loppuvuodeksi tarjolla, mutta taitaa silti jäädä tänäkin vuonna väliin. Veikkaan, että ensimmäisen kerran kun Prahassa käyn, tulee sinne lähdettyä pian uudestaan 🙂
Mitäh Rami…?!?
Kuinka on mahdollista että sinunkaltaisellasi suurella oluenystävällä on tällainen valkoinen läikkä kartalla? 😉
Ei vain; suosittelen lämpimästi, muutenkin kuin loistavien mahdollisuuksien olutkohteena. Olen aivan varma siitä, että ensimmäinen kerta ei jää viimeiseksi jahka ehdit kultaiseen kaupunkiin!