Syyskuun Kuukauden kuva tulee Kreikasta, Santorinin saarelta, Oiasta. Kalderan reunalle tarrautuva kylä on suosittu turistien keskuudessa, ja erityisen kuuluisa kylä on auringonlaskuistaan.
Kuten tiedätte olen hieman heikkona auringonlaskuille, eikä Oian kuuluisa auringonlasku tietenkään muodostanut poikkeusta. Ei ollut kahta kysettäkään siitä, etteikö se olisi nähtävä.
Oian auringonlaskun haluaa Santorinilla moni muukin, ja siksi vietimme koko iltapäivän kylässä, jotta olisimme hyvissä ajoin paikalla ja voisimme etsiä mahdollisimman hyvän näköalapaikan illan näytökseen. Päivä oli hieman pilvinen ja iltapäivällä saimme muutaman kerran siirtyä sadekuuron tieltä suojaan kahvilan tai ravintolan terassille. Iltapäivän kääntyessä iltaan entistä vankempi pilvirintama ilmestyi horisonttiin, ja rupesimme jo epäilemään, että peli oli menetetty auringonlaskun osalta. Osa kanssamatkailijoista selvästi jo luovutti ja lähti pois.
Koska olimme tulleet Oiaan nimenomaan auringonlaskun takia päätimme kuitenkin jäädä odottamaan loppuun asti. Ja se kannatti. Kuin ihmeen kaupalla viime hetkellä pilvirintamaan ilmestyi horisontissa rako, ja aurinko pääsi pilkistämään kauniisti pilvien ja horisontin välistä painuessaan mailleen. Tässä kuvassa ei varsinaisesti näy itse auringonlaskua, mutta mielestäni kuva vangitsee hyvin maagisen hetken kun aurinko on juuri tulossa pilvien takaa värjäämään Oian taloja silkkisen pehmeään valoon. Näimme auringonlaskun jonka olimme tulleet ihailemaan – hieman erilaisena kuin olimme ajatelleet, mutta silti uskomattoman kauniina. Hetki ja tunnelma piirtyi ikuisesti mieleen.
Toki itse auringonlaskusta on kuva, joka on ollut esillä Matkoillablogin alkutaipaleella Keskiviikon kuvana.
Missä sinä olet nähnyt mieliinpainuvimman auringonlaskusi?
