Musikaalit merellä: Fame ja Saturday Night Fever

Vapunpäivänä suuntasimme korkein odotuksin risteilylle Silja Serenadella kohti Tukholmaa. Jo aikaisemmin keväällä kun uutisoitiin, että Westend-musikaaliproduktiot saapuisivat Itämerelle päätimme, että oli jälleen pitkästä aikaa Tukholmanristeilyn aika; tällä kertaa hotelliversiona, jotta pääsisimme nautttimaan sekä Silja Serenadella esitettävästä ”Fame”-musikaalista että Silja Symphonyllä esitettävästä ”Saturday Night Fever”-musikaalista.

Jo ennen matkaa olin kuullut musikaaleista paljon positiivista, joten odotukset olivat kuten todettu korkealla. Sekä esityksen kesto (n. 90 min ilman väliaikaa) että tavallista isompi artistiryhmä (14 hlöä, josta 4 liveorkesterissa) kertoivat jo selvää kieltään siitä, ettei kyseessä ollut mikään ihan tavanomainen midnight-show. Jotta mahdollisimman moni voisi nauttia musikaaliesityksestä tarjolla on kaksi esitystä joka ilta (klo 17.30 ja 20.00), joten ruokailun voi ajoittaa joko aikaisemmaksi tai myöhemmäksi omien mieltymysten mukaan. Musikaaliin ei peritä varsinaista pääsymaksua, paremman näkyvyyden premiumpaikat (joiden varaamista suosittelen) tosin edellyttävät tarjoilupaketin varaamisen etukäteen. Mielestäni 10 EUR/hlö kahvista ja Petit Fours’eista (muitakin vaihtoehtoja on, nämä löytyvät tästä) oli melko kohtuullinen hinta kun katsoo sen hintana loistavista paikoista, joilta oli erittäin hyvä näkyvyys Atlantis Palacen tanssilattialle.

Olimme varanneet paikat myöhempään esitykseen, jotta ehtisimme illastamaan ennen esitystä. Ennakkovarattujen musikaalipaikkojen pöytäkarttojen jako alkaa jo ennen lähtöä, ja mikäli kartan on hakenut silloin riittää, että on paikalla 15 minuuttia ennen esityksen alkua. Ainoa pieni miinus oli, ettei varausvaiheessa (varasin risteilyn melko aikaisin) pystynyt vielä online-järjestelmässä varaamaan musikaalilippuja.
(Tämän pitäisi tällä hetkellä olla jo korjattu, ja käsittääkseni liput pystyy nyt jo varaamaan myös online-järjestelmästä.)

Menomatkalla nautimme loistavasta Fame-musikaalista, joka toi mieleen omat nuoruusmuistot, kun TV’n eteen istahdettiin katsomaan (siihen aikaan) raikasta ja räjähtävää menoa ilmaisutaiteen koulussa. Tähteys ja kuuluisuus oli kaikkien ulottuvilla, kunhan oli valmis tekemään sen eteen kovasti töitä (siihen aikaan kyllä yksinkertaistettiin asioita hieman, koska talentin osuudesta ei muistaakseni puhuttu niinkään paljon…)
Fame-musikaalia vaivasi mielestäni jonkin verran ”ohut juoni”, ja olisin ehkä odottanut hieman useampaa (nuoruudesta tuttua) musiikillista helmeä. Nyt esitys jäi melko pitkälti pelkästään tunnarin varaan (paljon muitakin helmiä oli). Esitystä arvioitaessa on myös otettava huomioon puitteet ja rajoitteet, joita laivan yökerho asettaa lavasteille ja tähän nähden oli mielestäni onnistuttu erittäin hyvin yksinkertaksilla lavasteilla ja led-seinällä.

Mikään ei kuitenkaan poistanut sitä tosasiaa, että Fame tarjosi loistavan kokonaisuuden, jolle täysi kymppi. Esiintyjien kovan luokan ammattitaito, ilo ja energia näkyivät niin tanssissa kuin laulussakin.

Paluumatkalla nautimme Silja Symphonylla Saturday Night Fever-musikaaliesityksestä. Kuva: © Matkoilla-blogi

Koska halusimme nähdä molemmat musikaalit samalla matkalla olimme varanneet hotellimatkan jotta paluumatkalla voisimme nähdä toisen Helsinki-Tukholma -linjalla esitettävän musikaalin, Saturday Night Feverin. Tämä (melko surullisiakin juonteita sisältävä) tarina oli Fame’a selkeästi vahvempi ja BeeGee’sin useat klassikkobiisit kannattelevat tätä esitystä upealla tavalla. Jos pisteet olivat korkeat menomatkalla, niin paluumatkan Saturday Night Feverille pitää ehdottomasti antaa kymmenen plus.

Molempien musikaalien kohdalla olisin toivonut, että yleisö olisi elänyt enemmän mukana, nyt oli suomalaisen pidättyväistä (mikä harmitti ainakin minua hieman, sillä musikaalit olivat top 2-parhaimpia showesityksiä mitä olen Itämeren laivoilla koskaan nähnyt…ja vuosien varrella olen niitä muutaman ehtinyt nähdä…)

Tavolatassa italialaisia makuja yhdisteltynä keväiseen parsaan… . Kuva: © Matkoilla-blogi

…ja jälkiruoaksi tietenkin gelatoa – kuinkas muutenkaan! Kuva: © Matkoilla-blogi

Illallisen nautimme sekä meno- että paluumatkalla laivojen italialaisessa Tavolata-ravintoloissa, joissa annokset olivat sekä meno- että paluumatkalla ihan hyviä. Tavolatan sisustuksesta voi olla montaa mieltä, uusi sisustus on moderni ja valoisa ja miksei myöskin melko trendikäs. Silti itse täytyy myöntää, että kaipaan hieman ”vanhaa hyvää aikaa” ja perinteistä, klassisen a la Carte-ravintolan tunnelmaa, jota oli alkuperäisessä Maxim-ravintolassa (joka sittemmin ”nuorennettiin” Maximeksi).

#Siljamusical, ts. Fame ja Saturday Night Fever jatkuvat vielä Silja Serenadella ja Silja Symphonylla 31.5. asti, joten jos mielit nauttimaan musikaaleista risteilyllä ehtii vielä!

Keväisiä tunnelmia Tukholmasta (tämänviikkoisen Keskiviikon kuvan lisäksi) ja ABBA-museosta luvassa edempänä!