Tihkusade peitti pimeän syysillan pehmeään harsoon kun taksi pysähtyi pizzakioskin viereen. Tulimmekohan nyt ihan oikeaan paikkaan? Taksinkuljettaja rauhoitteli ja osoitti rinteessä olevien rakennuksien suuntaan. Lähdimme kävelemään valoa kohti, ravintola Tuljakin lämpöä kohti.
Pienen ylämäkikävelyn ja portaiden jälkeen olimmekin perillä (pieni viitta ei toki olisi ollut pahitteeksi kioskin kulmalla, jotta tietäisi että pitää valita vasemmanpuoleinen tie!). Ravintola Tuljak osoittautui varsinaiseksi retrohelmeksi: Kulmikas 60-luvun rakennus valtavine lattiasta kattoon ulottuvine ikkunoineen edustaa tyylipuhtainta neuvostoarkkitehtuuria. Vuosina 1964-65 rakennettu, arkkitehti Valve Pormeisterin suunnittelema rakennus toimi aluksi kahvilana, 1990-luvulla ravintolana Carina-nimellä ja vuonna 2015 ravintola avattiin uudelleen perusteellisen korjauksen jälkeen entisessä loistossaan. Tavoitteena korjauksessa oli päästä mahdollisimman lähelle alkuperäistä (rakennus itsessään on suojelukohde), ja sikäli kun pystymme arvioimaan tämä myös toteutui.
Menomatkalla taksinkuljettajamme kertoi, että ravintola Tuljak oli alkuaikoina erittäin suosittu ruoka- ja juhlapaikkana ja hän muistelikin viettäneensä siellä (todennäköisesti 1970-luvulla) myös omat ylioppilasjuhlansa.
Äkkiseltään 60-luku ja neuvostoarkkitehtuuri ei ehkä kuulosta kovinkaan viehättävältä yhdistelmältä, mutta jostain syystä kokonaisuus kuitenkin miellyttää silmää, jopa ihastuttaa. Avaran ravintolatilan kivilattia, isot ikkunat, nahkaiset tuolit ja kuparinväriset pallovalaisimet katossa luovat miellyttävän ja harmoonisen retro-kokonaisuuden.
Sisällä Ravintola Tuljakin ravintolasalissa on tilaa 150 hengelle ja rakennuksen edessä iso terassi jossa nautitaan kesäaikaan grilliherkkuja. Sateisena syysiltana pystyi vain kuvittelemaan, miten mukavaa olisi nauttia illallinen terassilla kauniina kesäiltana Tallinnanlahden avautuessa silmien edessä.
Ravintola Tuljakia on kehuttu paljon viimeisen vuoden aikana, joten istahdamme ikkunapöytäämme varsin korkein odotuksin. Varoituksen sananen muuten tässä kohtaa kaikille naisille: ikkunan vieressä, lattiassa olevat ilmastointiritilät haukkaavat mielellään korkokenkien kapeammat korot kitaansa, joten varovaisuutta!
Ruokalista oli lyhyt ja selkeä – hyvän ravintolan merkki ja juuri sellainen josta me pidämme! Tämä ei tosin tehnyt valintoja helpoksi, sillä houkuttelevia vaihtoehtoja oli useita. Onneksi aperitiivin ääressä ei ollut kiire minnekään, ja onhan valintojen kanssa herkuttelu myös osa ravintolassa syömisen positiivisista puolista. Valinnat tulivat tehtyä ja alkuruokaa odotellessamme pöytään tuotiin myös keittiön tervehdyksenä lämmintä leipää ja suussasulavaa possunkylkeä kauniisti leikkuulaudalla tarjoiltuna – mainio alku illalliselle!
Alkuun nautimme tartar-pihvin sekä ravintolan Skagen-tulkinnan. Oivaltavasti rakennetussa leivässä oli etikkaista kurkkua käytetty hienosti ja suolaisen ja makean yhdistelmä toimi erinomaisesti.
Pääruoaksi pöytään tuotiin piparjuurella ryyditetty mainio ja erittäin reilunkokoinen muunnelma wienerleikkeestä…
…sekä täydellisen rapeakuoriseksi paistettu kuhafile. Molemmissa annoksissa erityisesti raaka-aineiden tuoreus sekä värikkyys miellyttivät.
Ravintola Tuljakin annokset olivat todella reilunkokoisia, joten jälkiruoalle tällä kertaa ei kertakaikkiaan jäänyt tilaa vaikka listan vaihtoehdot houkuttelevia olivatkin. Joskus (harvoin) järki voittaa, ja tyydyimme espressoon.
Tuljakin hintataso ei ole Tallinnan edullisimpia ja hinnassa on varmaankin myös hieman maisema- ja kulttuurikohdelisää. Silti hinnat ovat varsin kilpailukykyisiä kotimaamme ravintolahintoihin nähden ja hinta-laatusuhde on erinomainen.
Tunnusomaisinta ravintola Tuljakin ilmapiirille on rentous; tänne ei tulla hienostelemeaan, vaan nauttimaan hyvästä ruoasta perheen ja ystävien seurassa. Ravintola on selvästikin isompien (paikallisten) seurueiden suosiossa, meidän arviomme mukaan turisteja on ravintolassa vähemmistönä. Meidän illastaessa Tuljakissa vieressämme oli 3-4 pitkän pöydän ääreen kokoontunutta seuruetta, joissa pisimmässä oli liki 20 henkeä. Ravintola on suosittu, joten muista tehdä pöytävaraus ennakkoon!
Ravintola Tuljak (joka kuuluu samaan yritysryppääseen kun Noa- ja Oko-ravintolat) sijaitsee Pirita teen varrella, lähellä Tallinnan messukeskusta. Perille pääsee mukavimmin taksilla, joka ei tosin pääse Piritan tien vieressä olevaa Peetri Pizzan kioskia lähemmäs, joten taksia tilattaessa paluumatkaa varten se on myös kohta johon taksi tulee (osoite: Pirita tee 26 e). Bussillakin toki pääsee myös keskustasta/keskustaan, mutta bussien vuoroväli illalla on harvempi, joten taksi on mukavampi vaihtoehto, jossa hintakaan ei huimaa kunhan muistaa valita luotettavan taksiketjun (tähän oiva apuväline mobiilissa on muuten Taxofon-sovellus – suosittelen!)
Oletteko te käyneet Tuljakissa, ja mikä teidän arvionna on ravintolasta?
