Kökarin lautalta, Långnäsista jatkoimme matkaa manner-Ahvenanmaan puolella. Tarkoituksenamme oli poiketa illalla syömässä Michael Björklundin paljon puhutussa Smakbyn-ravintolakokonaisuudessa, Sundissa. Aikaa oli runsaasti, joten ajelimme kaikessa rauhassa Maarianhaminan kautta, jossa poikkesimme Pub Niskassa Plåtbröd-välipalalla.
Itse asiassa olimme suunnitelleet pärjäävämme kahvitauolla, mutta avoimen kahvilan löytäminen manner-Ahvenanmaalla sunnuntai-iltapäivänä elokuussa ei aivan helppoa ollut. Joko oltiin jo päätetty sesonki tai sitten viikonloppuna tai sunnuntaina pidettiin muuten vaan ovet kiinni. Höhh…halloo, täällä turisti, joka haluaisi kantaa teille rahaa…
Pitkätukkainen kaveri Ahvenanmaalla. Kuva: © Matkoilla-blogi
Sopivasti illallisaikaan saavuimme alkuillasta Sundiin, Smakbyn-ravintolamaailmaan. Sana ravintolamaailma ei ehkä aina kuulosta niin positiiviselta, mutta tässä yhteydessä sanalla on ehdottomasti positiivinen kaiku. Smakbyn on Michael Björklundin unelma kokonaisuudesta jonka keskiönä on ravintola, joka vannoo lähituotettuun ruokaan ja aitoihin makuihin. Kehityssunnitelmissa on laajentaa Smakbyn-keskusta hotellilla ja kunnianhimoisena tavoitteena on, että Smakbynistä kehittyisi ajan mittaan Pohjoismaiden keskeisin ruokamatkailun keskus. Jo nyt Smakbynissä järjestetään kokkikursseja ja ravintolan yhteydessä toimii Ålvados-tislaamo (jossa valmistetaan Ålvadoksen lisäksi myös muita alkoholipitoisia juomia) sekä pieni kauppa.
Ravintola oli – odotetusti – sunnuntai-iltana melko tyhjä; meidän lisäksi ravintolassa oli muutama pöydällinenn ruokavieraita, jotka olivat jo ehtineet pääruokaan meidän saapuessa. Itse asiassa jäimme ravintolan viimeisiksi asiakkaiksi sinä iltana. Toivoa sopii, että ravintolan valtavaan saliin riittää kävijöitä keskimäärin enemmän, sillä paikan menestyksekäs pyörittäminen varmaankin vaatii varmaankin jonkin verran kävijävolyymiä.
Ostoshoukutuksia. Kuva: © Matkoilla-blogi
Korkea tila vaatii hieman tavallista massivisempia kattokruunuja. Kuva: © Matkoilla-blogi
Kuparipannu Ålvados-tislaamon puolella. Kuva: © Matkoilla-blogi
Avokeittiöön avautuu näkymä salin takaseinältä. Kuva: © Matkoilla-blogi
Muutamasta ikkunapöydästä avautuu viehättävä näkymä ilta-auringossa kylpevään Kastelholman linnaan. Kuva: © Matkoilla-blogi
Salissa sekoitetaan rohkeasti ja rennosti erityylisiä pöytäryhmiä. Kuva: © Matkoilla-blogi
Nautimme illallisen pitkän kaavan mukaan – aikaahan meillä oli sitä varten runsaasti (pikemminkin jossain vaiheessa tuli hieman huono omatunto siitä, että henkilökunta joutui meidän takiamme ”päivystämään”; noh, maksavia asiakkaitahan me olimme…)
Alkuruoaksi toiset meistä nauttivat tomaattista rapukeittoa, toiset punajuuret ja vuohenjuustoa. Rapukeitto yhdistettynä tomaattiin oli ehkä hieman (liiankin) yllättävä yhdistelmä, punajuuri-annoksessa oli käytetty hauskasti erivärisiä punajuuria (kyllä: keltaisiakin on!) ja poikkeuksellisesti punajuuria ei oltu keitetty vaan nämä tarjoiltiin kypsentämättöminä.
Pääruoaksi pari annosta paistettuja ahvenia kermakastikkeessa, jolle annettiin ”ruototakuu” (kokki lupasi pusun, mikäli ruotoja löytyi – hmmm…olikohan tämä etu vai ei?). Toisena annoskaksikkona pöydässämme häränpihvit ( ihan aito”lankkupihvi”) kolmella kastikkeella.
Pippuripihvi tarjottiin perinteisesti, puisella laudalla. Kuva: © Matkoilla-blogi
Smakbyn: Ahvenfileet ruodottomuustakuulla. Kuva: © Matkoilla-blogi
Jälkiruokalistan saapuessa pöytään olo oli jo enemmän kuin täynnä, pakko oli kuitenkin kokeilla josko Smakbynissä osattaisiin tehdä suklaafondanttia…
Kattauksessa käytettiin myös Smakbynia varten muotoiltuja, persoonallisia astioita. Kuva: © Matkoilla-blogi
Smakbyn suklaafondant – yksi sana riitää kuvailemaan sitä: Täydellinen. Kuva: © Matkoilla-blogi
Smakbyn näkemiin – tapaamme varmaan jälleen! Kuva: © Matkoilla-blogi
Maittavan illalliskokemuksen jälkeen jatkoimme vatsat täynnä pimenevässä illassa kohti Maarianhaminaa. Tiesimme olevamme kaupungissa erittäin hyvissä ajoin ennen laivan lähtöä, mutta koska kaupungin syke elokuun lopun sunnuntai-iltana on tunnetusti jo melko matala Maarianhaminassa ajoimme suoraan satamaan odottelemaan laivan lähtöä. Odotellessamme laivaa laiturilla saimme ihailla kauniisti valaistua nelimastoparkki Pommernia, ja muutaman sanan vaihdoimme myös saksalaisen pariskunnan kanssa, joka oli viettänyt pari päivää Ahvenanmaata kiertäen ja ihastunut näkemäänsä. Olivat kovin ihmeissään seuratessaan kahden valtavan autolautan kiinnittyessä laituriin kun kerroin heille, että molemmat olivat menossa Helsinkiin ja että muutaman tunnin kuluttua tulisi pari lisää matkalla Tukholmaan. ”Mahtaako olla kannattavaa…?” ihmettelivät ja kerroin miksi varustamoiden kannattaa poiketa Maarianhaminassa.
Tovin odottelun jälkeen kotimatka suoraan Helsinkiin Silja Symphonylla alkoi. Pikainen kierros laivalla, ja sitten unten maille laivan puskiessa kohti Helsinkiä Kökarin eteläpuolta…
PS. Vaikka ei itse golfia harrastaisikaan kannattaa muista myös Kastelholman golf-kenttä, viralliselta nimeltään Ålands Golfklubb; maisemat ovat upeat ja etenkin tie perille golfkerholle on erittäin kaunis – kannattaa ehdottomasti tehdä pieni ”detour”…
