Hernesaari, Hernesaarenranta (ja koko tämä kulmakunta Helsingistä) on alue joka on meille ollut melko tuntematon ja myönnettäköön että mielikuva alueesta ei ole ollut kovinkaan positiivinen (jos nyt oikeastaan mitään mielikuvaa on ollenkaan ollut ): Telakka-alue, helikopteriterminaali ja melko rähjäisen oloista varastoaluetta, siinä suurinpiirtein assosiaatiot. Ja niin, risteilijälaituri…
Kävimme yhtenä kesäiltana ajellulla alueella (poikkesimme samalla myös bongaamaan laiturissa ollutta ”Mein Schiff 2″sta lähietäisyydeltä) Hernesaaressa: aluehan oli nyt puhjennut uuteen kukoistukseen! Onneksi, sillä tämä on tuhansien kansainvälisen risteilyturistien ensituntuma Helsinkiin. Uusien (huippukalliiden) asuintalojen lisäksi alueella on rakennettu (todennäköisesti yhtälailla kalliitta) loft-tyyppiisiä asuntoa ja korjattu vanhoja asuintaloja. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että Hernesaaresta on kehittymässä uusi, viihtyisä osa Helsinkiä. Meren läheisyys on käsinkosketeltava alueella ja näimmepä ajelullamme myös kahden korttelin matkalla kaksikin cityrusakkoa. Kehtittymisestä huolimatta paljon on kuitenkin vielä työsarkaakin, ennenkuin alue on valmis ja täysin ”edustuskelpoinen” risteilyturisteja ajatellen. Helsingin matkailutoimisto on julkaissut kävelykartan vaihtoehtoisista reiteistä risteilylaiturista keskustaan, hieman kuitenkin mietin turistien kannalta kävelemisen miellekkyyttä: Keskustaan on melko pitkä matka (josta Hernesaaren kuitenkin vielä melko tylsää varastomaisemaa joutuu tarpomaan jonkun aikaa), joten itse suosittelisin kyllä bussikuljetusta jotta keskustaan tututumiseen jää enemmän aikaan. Niille, jotka haluavat kuitenkin kävellä keskustaan, matkailutoimisto on merkinnyt Hernesaaren risteilylaiturilta kolmekin eri kävelyreittiä.
Uutta ja uljasta Hernesaarta. Kuva: © Matkoilla-blogi
Uusi, tervetullut tulokas Hernesaarenrantaan on tänä kesänä avattu Café Birgitta
Birgitta Hernesaari. Kuva: © Matkoilla-blogi
Aivan merenrannan tuntumassa kohoavaa puurakenteista kahvilaa ei voi olla huomaamatta: poltettu, hiiltynyt, musta pinta on sen verran erikoinen pintamateriaali. Poltettu pinta lienee viittaus keittiön erikoistumisalueeseen, grillattuihin ruokiin. Grillin luvataan olevan Birgitassa kuumana niin lounalsaikaan kuin illallakin. Tällä kertaa tyydyimme sammuttamaan kuuman kesäpäivän jälkeisen janon Laitilan Wirvoitusjuomilla, mutta joskus toiste pitää ehdottomasti poiketa uudelleen testaamaan grillin antimia.
Birgittan poltettua pintaa. Kuva: © Matkoilla-blogi
Sijaintinsa puolesta Café Birgitta on hieno esimerkki siitä, kuinka avaralla ja osittain avoinaisella rakentamisella voidaan luoda tiloja jossa sisä- ja ulkotilan raja yhdistyy luontevasti ja ilman selvää rajaa. Mielestäni Mattolaituri on toinen hyvä esimerkki uudentyyppisestä sesonkirakentamisesta, jossa on luotu kesää varten uusia tiloja nauttia luonnon läheisyydestä myös aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Pisteenä i’n päällä on tietenkin Café Birgitan terassilta avautuva avara merimaisema.
Birgitta Hernesaari. Kuva: © Matkoilla-blogi
Janonsammuttajaa Birgitassa. Kuva: © Matkoilla-blogi
Hernesaarenrannan ja Eiran välinen alue on nykyään myös miellyttävää ulkoilualuetta; muistan kun lapsuudessa tämä oli lähinnä rinsisytyyttä ja hieman rähjäistä veneiden talvisäilytyspaikkaa. Nykyään kaupunkilaiset ovat todellakin ottaneet alueen omakseen; paljon näkyi ihmisiä picnicillä ruohikolla ja rannalla, lenkillä tai vain iltakävelyllä nauttimassa upeasta kesäillasta Helsingissä.
Rantapicnicillä. Kuva: © Matkoilla-blogi
