Lauantai-aamu valkeni kirkkaansinisellä taivaalla ja auringonpaisteella, ilahduttavaa koska meteorologit eivät olleet ihan osanneet arvioida varmaksi eri paineiden liikkeitä Tukholman yläpuolella. Siispä hyvillä mielin hotelliaamiaiselle alakertaan: Aamiaispöytä notkui tavalliseen Clarion-tapaan herkkuja; hyvä hotelliaamiainen on aina ilo, etenkin kun siitä ehtii (kuten lomalla) nauttia rauhassa ilman kiirettä. No, se rauhassa on tietenkin suhteeellinen käsite aamiaisella pikkujouluaikaan – hotelli oli ilmeisesti aivan täynnä ja aamaishuoneen ruuhka sen mukainen.
Hauska yksityiskohta American Table-ravintolassa, joka oli myös valjastettu aamiaiskäyttöön, oli pitkien pöytien ja baarijakkaroiden yhdistelmä, joka takasi hälinän keskellä edes hieman rauhaa. (Itse aamiaishuoneesta täytyy sanoa, ettei siitä ruuhka-aikaan voi hyvälläkään tahdolla sanoa miellyttäväksi; muistin siellä, miksi ko. hotelli ei kuulu lempparihotelleihini Tukholmassa.)
Lauantain vietimme pitkälti ostoksilla kaupungilla, loppuiltapäivään mahtui kuitenkin lyhyt piipahdus Kungsträdgårdenin joulumarkkinoille tunnelmoimaan.
Keskustassa hyppäsimme aamiaisen jälkeen tuttuun bussi nro 1’een (se sama jolla pääseee keskustasta Värtan-terminaaliin), suuntana Ejes Choklad (Erik Dahlbergsgatan 25).
Ejes choklad, Tukholma.Kuva: © Matkoilla-blogi.
Pientä, elegantti suklaapuotia on pitänyt Ardebäckin perhe jo kohta 25 vuotta, mutta historia juontaa juurensa aina vuoteen 1923 saakka, eli ensi vuonna vietetään yrityksen 90-vuotisjuhlia. Kuninkaallinen hovihankkija Ejes choklad on ollut vuodesta 1990 – enkä yhtään ihmettele.
Valikoima on mahtava, tuoksu huumava ja kaikki suklaapraliinit tehdään itse (myymälän takahuoneessa). Tunnelmaan vaikuttavat tietenkin myös huippuherttaiset myyjät (etenkin perheen äiti Marie-Louise, joka näkyy viereisessä kuvassa). Myymälässä käy paljon kanta-asiakkaita, mutta uusiakin tulijoita tervehditään ja palvellaan vähintäänkin yhtä sydämellisesti. Voi kun palvelu olisi aina tällaista…
Hymyssä suin hyppäsimme taas takaisin bussiin, suuntana Karlavägen. Hieman vaivalloista oli meno, lumi ja huolimattomasti paikoitetut autot kun haittasivat haitaribussin kääntymistä ahtaissa kadunkulmissa. Loppujen lopuksi pääsimme Humlegårdenin laidalle, jossa bussi sitten simahti 25 metriä ennen pysäkkiä – keskelle risteystä. Ruhka oli siis valmis ja autoja heti jonossa risteyksessä. Keulilla oli BMW, josta ilmestyi Östermalmilaisversio Mickanista (tiedättehän, Fredden vaimo Solsidan-sarjassa…), tosin toppahousuin talvivarusteltu. Simpsakan oloinen nainen haki tavaratilasta lumilapion ja loi rivakasti juuri bemarin mentävän aukon lumivalliin, lapio takapaksiin ja menoksi ohi risteykseen simahtaneen bussin. Näin Tukholmassa…
No, me emme jääneet seuraamaan bussin käynnistysyrityksiä, vaan poistuimme paikallisen Mickanin tapaan paikalta, Humlegårdenin laitaa kävellen kauniissa talvisäässä. Suuntana etukäteen paikannettu erikoisliike Vasastanissa, josta kävimme hakemassa hieman täydennystä joulupukin konttiin. Ei sen enempää yksityiskohtia siitä näin joulun alla… Täytyy taas kerran todeta, että Tukholmassa on todella runsaasti pikkuliikkeitä ja kivijalkakauppoja – ja hauskoja sellaisia – kunhan malttaa poistua hieman keskustan kävelykatujen vilinästä. Olimme ostaneet ”SL-remsat”, tarkoituksena liikkua julkisilla, mutta loppujen lopuksi kävelimme suurimman osan päivästä keskustassa pitkin ja poikin.
Pikainen käynti hotellissa, ostoskassien jättö huoneeseen ja sitten taas menoksi. Tässä vaiheessa vatsanpohjaa jo hieman kurni, joten otimme suunnaksi uuden MOOD-ostosgallerian, ja siellä itämaisen Eat-ravintolan. Koska olimme menossa illalla syömään, päätimme nauttia hieman kevyemmän lounaan; lajitelma dumpling’eja sekä maukas salaatti, joiden kyytipoikana ruotsalaista pienpanimo-olutta; ei sitä ihminen paljon enempää siinä kohtaa tarvinnut ollakseen tyytyväinen. Kerrassaan ihana tunnelma (sisempänä ravintolassa oli yllättävänkin rauhallista ja väljää, mikä oli ihana kontasti MOOD’in kauppakäytävien jouluvilinästä) sekä ystävällinen ja huomaavainen palvelu = onnistunut lounastauko.
Joulunaikaan Tukholman matkaan kuuluu tietenkin myös joulusomistettujen näyteikkunoiden ihailu, etenkin NK’n ikkunat ovat maankuuluja (ainakin Ruotsissa), tosin vaikka hienoja olivatkin tämänvuotisen satuteeman mukaan toteutettuina, mielestäni Stockmannin ikkunat kotona Helsingissä pärjäävät varsin mainiosti vertailussa. Samalla tehtiin tietenkin myös kierros sisällä tavaratalossa ennenkuin jatkoimme kierrosta Gallerianiin ja Illums Bolighusiin.
Launtain ostoskierros päätettiin sitten joulumarkkinatunnelmointiin Kungsträdgårdenin joulumarkkinoilla. Puistokäytävän molemmin puolin rivittyneet kojut olivat melko ”perinteisiä” sekä somistusten että tarjonnan suhteen. Väkeä kuitenkin riitti niin kojujen edessä kuin tulisijojen ympärillä, jossa ihmiset lämmittelivät pakkasenpuremassa illassa.
Kungsträdgårdenin joulumarkkinat. Kuva: © Matkoilla-blogi
Hauska rinnakkaisaktiviteetti Kungsträdgårdenissa joulumarkkinoiden ohella oli luistinrata, jossa oli mahdollista myös vuokrata luistimet. Kaikenmaalaisia ja -kokoisia luistelijoita oli runsaasti jäällä, niin myös tyylejä. Itsellä ei kouluajoilta ole kovinkaan mieluisia muistoja jäällä taiteilusta, joten jätimme suosiolla väliin…
Kungsträdgårdenin luistinrata. Kuva: © Matkoilla-blogi
Glögimukillisen jälkeen lyhyt kävely takaisin hotelliin valmistautumaan iltaa varten. Hauska yksityiskohta hotellissa oli, että kaikissa neljässä hississä oli eri teemamusiikit (vai pitäisi sanoa kuten sananmukaisesti tällä kertaa oli, hissimusiikit…): Rock, pop, jazz ja Lounge asiaankuuluvine rekvisiittoineen katossa – pop-hississä tietenkin värivalot plus disco-pallo.
Seuraavissa postauksissa keskitytäänkin illallistarjontaan Tukholmassa sekä Skansenin joulumarkkinoiden tunnelmiin.
