Autoloma lännen ruukki- ja kartanoalueilla: uusi tuttavuus Mathildedal

Talven pitäessä meidät vielä hetken aikaa otteessaan palataan hetkeksi  yhteen viime kesän lämpimiin päiviin. Länsi-Suomen autolomamme viimeisenä  päivänä koukkasimme kotimatkalla Turusta Mathildedalin ruukkikylän kautta.

Olin kuullut Mathildedalista jo kauan sitten, mutta aikaisemmin ei ollut tullut käytyä siellä. Varmaankin siitä syystä, että sinne pitää varta vasten mennä. Silti olin jopa usean vuoden ajan säännöllisesti ajanut ohi n. 15 kilometrin päässä. Syy oli se perinteinen; ei vaan ollut tullut poikettua.

Mathildedal osoittautui heinäkuussa 2020 yllättävänkin vilkkaaksi matkailumagneetiksi, mitä ei välttämättä olisi osannut odottaa ajellessamme Salosta suhteellisen hiljaista tietä perille. Olimme päättäneet syödä pizzat Kyläravintola Terhossa.

Niin oli moni muukin sinä päivänä: odotusaikaa luvattiin noin tunnin verran, joten pieni nikoittelu meinasi tulla tiskillä. Hetken nieleskeltyämme totesimme kuitenkin, että  olisi ehkä parempi odotella tunti kuin lähteä ajelemaan kotiinpäin orastavan nälkäkiukun kanssa.
Koska terassipaikat olivat täynnä odottelimme sisällä, jos tunti kului ravintolan boheemia sisustusta tutkiskellen, länsirannikon automatkamme antia kertaillen ja koronakesän ihmeellisyytä mietiskellen. Pizzat saapuivat pöytään luvatussa tunnissa (pisteet paikkansapitävästä arviosta) ja hävisivät parempiin suihin nopeasti.

Ja kyllä: pizzat maistuivat juuri niin erinomaisilta kun oli etukäteen hehkutettu.

Lounaan jälkeen lähdimme pienellä kävelylle tutustumaan Mathildedalin tarjontaan. Lounaan odottelu lämpimänä päivän oli kuitenkin viivästyttäneet aikatauluamme sen verran, että emme tehneet kovinkaan pitkää kierrosta. Ensivaikutelma Teijon kansallispuiston kupeessa sijaitsevasta ruukkikylästä oli positiivinen ja alueella oli yllättävänkin runsaasti käsityöpajoja ja pikkupuoteja.

Palaisin mielellänin Mathildedaliin joskus hieman rauhallisempaan aikaan kun ruukkimiljöössä voisi aistia hieman enemmän ”slow lifea” kuin keskikesän vilkkaimpaan matkailusesongin aikaan. Vaikkapa syksyllä, jonka ajattelen voivan olla varsin hurmaavaa aikaa ruskan värittäessä maisemaa. Silloin voisi suunnitella vaikkapa lyhyen viikonloppuloman ja majoittua esim. kahdeksan huoneen Hotel Mathildedalissa, joka näyttää varsin viihtyisältä.

Kesän länsirannikon autoloman loppusaldo & fiilikset

Mikä jäi Länsirannikon autolomamme päällimmäiseksi fiilikseksi – kannattiko matka tehdä ja paikkasiko autoloma kotimaassa ulkomaille suuntautuneen kesälomamatkan?
En kiellä, etteikö välillä olisi ollut hieman tunne, että ”…ihan kiva, mutta eihän tämä tunnu ihan samalta kuin ulkomaanmatka…”. Toisaalta kesä 2020 oli terveellinen muistutus siitä, kuinka paljon upeaa nähtävää niin maisemien kuin käyntikohteidenkin osalta kotimaamme tarjoaa. Joskus tarvitaan hieman keppiä, jotta tajuaa.

Auton mittariin kertyi Länsirannikon kierroksellamme n. 700 km ja hintaa kertyi myös, sillä Suomi ei ole halpa matkailumaa. Tässä kohtaa on ehkä kuitenkin hyvä pohtia mikä on halpaa? Ei ulkomaillakaan aina ole halpaa, mutta jollain tavalla helposti hinnan hyväksyy helpommin Suomen rajojen ulkopuolella. Miksiköhän ja millä logiikalla? Hinta-laatusuhteessa on osittain myös parantamisen varaa Suomessa, mutta niin on rehellisyyden nimissä monessa muussakin paikassa eri puolilla maailmaa.
Silloin tällöin Suomessa yllättyy kuitenkin myös iloisesti siitä,  että hinnat kehä kolmosen ulkopuolella eivät ole lähelläkään Helsingin hintoja ja hinta-laatusuhde enemmän kuin kohdillaan.

Viime kesän jälkeen ymmärrän ehkä myös paremmin miksi ulkomaalaiset matkailijat pitävät Suomea mielenkiintoisena matkakohteena – meillä ei ole sen seitsemää maailman ihmettä, mutta meillä on aitoja asioita, pieniä elämyksiä, rauhaa ja  luonnon kauneutta. Pienimuotoisuudessa ja vaatimattomuudessa voi piillä jotain suurenmoista ja kaunista. Meillä on sellaista, joka on ulkomaalaisille erilaista, mille me ehkä olemme jo sokeita, koska tämä kaikki on meille liian tuttua ja tavallista. Toisaalta: siitähän matkailussa aina loppujen lopuksi on kyse – janosta nähdä ja kokea uutta. Sellaista joka poikkeaa totutusta ja tutusta, sellaista joka on erilaista kuin kotona. Villa Maireassa ymmärsin myös, miten tärkeä ja oleellinen elementti ympäröivä luonto on suomalaisen muotoilun inspiraation lähteenä.

Myös kesästä 2021 näyttäisi muodostuvan Suomi-matkailun kesä. Tarkalleen millaiseksi se muodostuu jää nähtäväksi, mutta tahdon uskoa siihen että vastuullisesti toimimalla matkustaminen on ainakin jossain määrin mahdollista myös ensi kesänä. Ja kyllä silloinkin suunta taitaa olla jonnekinpäin kotimaata…

Millaisia reissusuunnitelmia sinulla on kotimaassa ensi kesänä?

Kaikki kesän 2020 Länsirannikon autolomamme postaukset löytyvät Westcoast2020-tägin alta.