Piemonten matkallamme olimme siis valinneet tukikohdaksemme Alban kaupungin, jonne majoituimme kolmeksi yöksi Hotel Langhe’en. Hieman kaupungin keskustan ulkopuolella (mutta kuitenkin miellyttävän iltakävelyn päässä) sijaitseva hotelli oli (taas kerran) valittu pitkällisen Tripadvisorin konsultoinnin jälkeen. Ei kuitenkaan mennä tässä postauksessa asioiden edelle, vaan palataan hotelliimme tulevassa postauksessa ja keskitytään nyt ensin kohdekaupunkiimme, Albaan.
Miten olimme päätyneet juuri Albaan? No useammastakin syystä: Kaupungin nimi oli jotenkin jäänyt mieleeni tutustuessani kauan sitten Piemonten alueeseen, vuotuisista tryffeli-festivaaleistaan ja tietenkin siitä, että se sijaitsee keskellä upeaa viinialuetta. Jonkin verran osuutta asiaan oli varmaankin myös Jyrki Sukulan isännöimällä MTV3’lla vuonna 2009 esitetyllä ohjelmalla ”Hullu kokki Piemontessa”.
Alban kaupunki sijaitsee Cuneon provinssissa ja muodostaa kumpuilevan Langhen alueen keskuksen. Viinin lisäksi (seudun liki 300 viinitilaan liitettäviä nimiä ovat Barbera, Nebbiolo, Barbaresco ja Barolo) alue on kuuluisa myös persikoistaan ja valkoisesta tryffelistä sekä Ferreron suklaatehtaasta joka perustettiin täällä vuonna 1946 (esim. sellaiset tuotenimet kuin Ferrero Rocher, Nutella, Kinder ja Mon Cheri kuuluvat konsernin tuotteisiin).
Alban kaupungin historia alkaa jo ennen roomalaista alkaa kun alueelle asettui kelttiläisiä ja ligurialaisia heimoja. Vuosisatojen saatossa Alban hallitsijat ovat välillä vaihtuneet yhtä tiuhaan kuin paikallisliikenteen bussin matkustajat, mutta albalaiset itse ovat onnistuneet säilyttämään itsenäisen luonteensa: toisen maailmansodan aikana vastarintaliike toimi kaupungissa menestyksekkäästi – jopa niinkin, että kaupunki julistautui itsenäiseksi Alban tasavallaksi muutamaksi viikoksi syksyllä 1944.
Alban keskustassa voi edelleenkin paikka paikoin nähdä jäänteitä roomalaisaikaisesta kaupungista (mm. linnoitetun kaupunkiportin) ja keskustan mutkittelevat kadut kertovat rakennusten ohella selvää kieltään siitä, että historia ulottuu kauas ajassa taaksepäin.
Alban maailmalla kuuluisin tapahtuma on loka-marraskuussa järjestettävä pakallisen valkoisen tryffelin ympärille syntynyt Tryffelifestivaali, Fiera del Tartufo, joka järjetetään tänä vuonna jo 84. kertaa. Kuukauden mittaisen festivaali aikana Albassa järjestetään niin tryffelimarkkinat, erilaisia seminaareja, maistajaisia, kokkausnäytöksiä sekä workshoppeja. Valitaanpa (kuinkas muutenkaan) kaupungissa myös vuosittain oma tryffelimissi, La Bella Trifolera (tämä tosin nyt ”vasta” 58. kertaa).
Meitä viehätti Albassa, että suhteellisen pienessä kaupunkikeskustassa (asukkaita Albassa on hieman yli 30.000) vallitsi melko paikallinen ja ”arjenmakuinen” tunnelma vaikkakin kaupunki on tunnettu matkailukohde. Missään vaiheessa ei tullut tunnetta, että kaupunki elää vain matkailusta (vaikka se varmaankin on tärkeässä asemassa kaupungissa) ja että turistirihkamaa myyviä kauppoja on kolmetoista tusinassa. Asiaan saattoi tietenkin myös vaikuttaa, että olimme liikkeellä kesän huippusesongin ja syyskauden tryffelihurmoksen välissä.
Keskellä Alban vanhaa keskustaa kohoaa tuomiokirkko, Duomo San Lorenzo, jonka juuret juontavat 400-luvulle. Nykyinen, romanilaistyylinen punatiilikirkko on rakennettu ensimmäisen kirkon raunioille 1100-luvulla. Viimeinen, 1800-luvulla suoritettu laajempi peruskorjaus (jolloin tehtiin melko paljon muutoksia sekä kirkon sisällä että julksivussa) herätti paljon kritiikkiä, omasta mielestäni ehkä hieman aiheetta, sillä minun silmääni kokonaisuus miellytti.
Hyvä ruoka ja juoma on Albassa (kuten kaikkialla Italiassa) keskeinen osa matkakokemusta. Italiassa illalliselle kannattaa suunnata jo hyvissä ajoin alkuillasta, jotta ehtii matkalla illallispaikkaan myös pysähtyä nauttimaan aperitivon johonkin; juomatilauksen yhteydessähän alkuillasta aperitivon aikaan pöytään kiikutetaan useimmiten erilaisia pieniä suolapaloja, leikkeleitä, oliiveja jne. (vaihtoehtoisesti nämä katetaan joskus myös baaritiskille buffetin muotoon). Alban kesäillassa suositeltava vaihtoehto on poiketa jollekin Piazza Savonan useista terasseista nauttimaan elämästä.
Ruokapaikkojen suhteen emme olleet ottaneet suurempaa stressiä ’täydellisten’ ravintoloiden löytämiseksi etukäteen, vaan lähdimme iltaisin kävelemään vanhaan kaupunkiin ja annoimme fiiliksen ohjata mihin päädyimme. Ja ihan kohtuullisin tuloksin. Itse minun on pakko tunnustaa, etten ole erityisemmin suuri tryffelin ystävä, joten omalta kohdalta tryffelin maistaminen jäi melko vähälle – tokihan sitä oli pakko kuitenkin hieman maistaa. Koska matkasta on kulunut jo useampi vuosi, en enää muista kaikkia herkkuja mitä pöytiin kannettiin, enemmänkin kokonaisvaikutelman ko. illallisravintolasta.
Ensimmäisenä iltana illastimme Conterosso-nimisessä ravintolassa. Hieman pelkistetyssä, mutta viihtyisässä ravintolasalissa nautimme aivan erinomaisesti grillattua härän kuvepaistia makoisan tuoresalaatin kera. Eikä viinissäkään muuten olllut mitään vikaa…
Toisen illan vietimme paikallisen, elokuvateatteripalatsin vieressä sijaitsevan ”tavispizzerian” terassilla. Ristorante-Pizzeria Cincilla ei ollut mitenkään hieno ravintola, mutta kuten Italiassa voi odottaa pizza oli taivaallista. Mukava muisto illasta oli keskustelu viereiseen pöytään osuneen tanskalaisen eläkeläispariskunnan kanssa; tämä oli taas yksi näistä lyhyistä kohtaamisista maailmalla joista olen aikaisemminkin kirjoittanut (mm. New Yorkissa) ja jotka ovat mielestäni matkailun antia parhaimmillaan.
Kolmannen illallisemme nautimme Osteria del Vecchi Gallo -ravintolassa. Paikka oli viihtyisä ja ilta ihan mukava, mutta ruoka ei tehnyt lähtemätöntä vaikutusta.
Ai niin…ne jälkkäri-gelatot kannattaa sitten ehdottomasti hakea Via Vittorio Emanuelen varrella sijaitsevasta ”Sacchero”-jäätelökaupasta!
Alban kaltaisessa ”ruokamekkassa”, jossa tryffeli on lähes peruselintarvike huippuravintoloitakin mahtuu tarjontaan. Seuraavalla kerralla kun olemme Albassa emme ehkä kuitenkaan edelleenkään lähde hakemaan niitä, vaan ravintolalistalle voisi ottaa seuraavat ravintolat, jotka näyttivät ulkopäin katsottuna mukavilta ja ovat saaneet ihan kohtalaisia arvioita Tripadvisorissa.
- Osteria La Libera – moderni italialainen ravintola
- Dulcis Vitis – lämpimät värit, viihtyisän näköinen; kalaan & tryffeliin erikoistunut ravintola
Kävellessämme iltaisin keskustasta illallisen jälkeen takaisin hotellille päin ylitimme Piazza Savona-aukion, joka näytti iltavalaistuksessa aivan erilaiset kasvonsa kun kaupunkilaisten olohuonetta valaisivat modernien suihkulähteiden eriväriset valoinstallaatiot.