Hamnön saarella, aavan meren ääressä sijaitseva pikkuinen S:ta Annan kirkko ansaitsee Kökarin matkan yhteydessä aivan oman postauksensa.
Kökarin S:ta Annan kirkko – meren äärellä. Kuva: © Matkoilla-blogi
Harvinaisen kauniilla paikalla sijaitseva kirkko on juuri sillä paikalla, jossa pienen saaristolaisseurakunnan kirkon pitääkin sijaita – meren ääressä. Punakattoinen kirkko ja viereinen puinen kellotapuli meren muovaamien kallioiden ympäröiminä toimivat näkyvänä maamerkkinä pohjoisesta päin lähestyttäessä. Valkoinen kivikirkko on rakennettu vuonna 1784, reilut 100 vuotta aikaisemmin rakennetun puukirkon tilalle. Paikalla on sijainnut yksi Suomen kolmesta fransiskaanikonventeista, ja paikalla on ollut toimintaa jo 1200-luvulla.
Hamnön saarella ei itse asiassa ole kuin kirkko, fransiskaanluostarin raunioille rakennettu kappeli, hautausmaa vanha pappila (josta aikaisemmassa postauksessa myös kuvia) sekä uusi pappila. Taru kertoo, että kökarilaiset eivät (ainakaan ennen) pimeän tullen mielellään tulleet Hamnölle; lieköhän hautausmaa syynä…
Me olimme Kökarin matkallamme harvinaisen onnekkaita säiden suhteen, sillä loppukesän sää näyttäytyi aurinkoisimmalta puoleltaan, ja punakattoinen, valkoinen kirkko piirtyi kauniisti sinistä taivasta vastaan.
S:ta Annan kirkkoa ympäröi pieni hautausmaa, joden hautakivissä näkyvät nimet ja ammatit kertovat selkeätä kieltä siitä, että leipä on Kökarissa pitkälti saatu merestä; sitä eivät hautakivet niinkään kerro, että meri antaa, mutta myös ottaa, ja monelle meri on myös koitunut kohtaloksi. Siksi Kökarissa tuntuukin luontevalta, että saarelaisten viimeinen leposija onkin aivan meren lähellä.
Hautausmaalla löysimme myös ”Jää”-romaanin päähenkilön, nuoren pastorin hauta.
Aivan hautausmaan muurin ulkopuolella on harmaa kivi, johon on kaiverrettu L S (Liksten), eli Ruumiskivi. ”Jää”-romaanissa (ja muutenkin perinteenä) tämän kiven kohdalle on laskettu vainajan arkku ja laulettu virsi, ennenkuin ollaan siirrytty kirkkon siunaustoimitusta varten.
”Likstenen”. Kuva: © Matkoilla-blogi
Sisältä S:ta Annan kirkko on melko yksinkertainen, ja sisustuksen yksityiskohdissa näkyy, että meri on lähellä ja siitä on kautta aikain eletty. Kirkossa on helppo mielessään aläytyä ”Jää”- romaanin tunnelmaan, jossa kirkon täytti seurakunnan erityisen komea laulu.
Vanha kohtaa uuden. Kuva: © Matkoilla-blogi
Fransiskaaniluostarin raunioiden päälle, aivan kirkon viereen rakennettiin 1970-luvulla pieni Fransciskuskappeli, jossa esitellään myös paikalla kaivauksissa löytynyttä esineistöä. Joka kesä, heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Kökarissa vietetään myös Franciskuspäiviä.
Oikealla näkyy Franciskuskappelin katto. Kuva: © Matkoilla-blogi
Franciskuskappelin alttari. Kuva: © Matkoilla-blogi
